Kohti tasapainoa

Keskustan puoluesihteeri Laanisen mukaan tulevat
eduskuntavaalit ovat pääministerivaalit. Laaninen pitää
pääministerivaalien ainoina varteenotettavina ehdokkaina
nykyistä pääministeriä ja valtiovarainministeriä.

Kysymys siitä, kuka on seuraava pääministeri, on täysin
toisarvoinen. Jopa naurettava. Todellisuudessa
eduskuntavaaleissa on kyse Suomen suunnasta. Vaaleissa
ratkaistaan yhteiskunnallisen kehityksen suunta tulevaksi
vaalikaudeksi. Tämä ratkaisu tehdään joko huomaamatta tai
tietoisesti.

Monet aikaisemmat eduskuntavaalit on käyty
pääministerivaaleina. Keskittymällä henkilöihin on vältetty
perusteellinen keskustelu siitä, missä olemme, mihin olemme
menossa ja mitä vaihtoehtoja meillä on.

Kaikki valtapuolueet ovat mielellään keskittyneet
henkilökysymyksiin, koska ne kaikki ovat saman peruslinjan
takana. Ne nojaavat EU-jäsenyyteen ja sen mukanaan tuomaan
politiikkaan.

Valtapuolueiden linja on tuonut kasvavan eriarvoisuuden sekä
pääomien ja työpaikkojen maastapaon. Valtiollinen
itsenäisyys on menetetty. Maa on korruption läpitunkema.
Peruspalvelut ovat uhattuina samaan aikaan kun rahaa jaetaan
muille vielä velkaisemmille EU-maille. Sotilaallinen
liittoutuminen etenee vaivihkaa.

Harjoitettu politiikka on tuottanut paljon päinvastaisia
tuloksia kuin kansalaisten enemmistö haluaa. Kaikkien
vastuullisten toimijoiden tulisikin torjua eduskuntavaalien
muuttaminen pääministerivaaliksi. Samalla on vaadittava
avointa julkista keskustelua tulevaisuuden vaihtoehdoista.

Äänestäjillä on oikeus verrata kaikkia tarjolla olevia
puolueita ja niiden tavoitteita ennen vaaleja. Tähän tulee
olla myös aito mahdollisuus. Media paljolti ratkaisee onko
näin.

Valtuustoaloite
Alajärven kaupungin joukkoruokailun sekä kunnan omistamien
metsien pitämisestä vapaana geenimuunnelluista organismeista

Aloitteen tarkoitus
1)Alajärven kaupungin ruokapalvelun laadukkuuden ja
käyttämien elintarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen
2)Alajärven kaupungin ympäristön puhtauden ja hyvän
ympäristönhoitomielikuvan vahvistaminen.

Taustaksi
Geenitekniikkalain mukaan kuluttajien on saatava tieto,
mikäli ruoka sisältää muuntogeenisiä aineksia.
Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske ravintola-
ja julkista ruokailua.

Euroopan alueella on hyväksytty elintarvikkeeksi
gm-tuotteita, erityisesti maissia ja soijaa.
Gm-kasveja on hyväksytty viljelyyn eläinrehuksi.
Metsänviljelyä varten kehitetään muuntogeenisiä puita
eri puolella maailmaa, mutta niitä ei ole ainakaan
vielä hyväksytty kaupalliseen tarkoitukseen.

Gm-kasvien viljelyllä epäillään monien tutkijoiden
mukaan olevan kielteisiä ympäristövaikutuksia.
Toisaalta gm-aineksia sisältävän ruoan epäillään
voivan aiheuttaa vakavia terveysriskejä. Erityisesti
lasten ja vanhusten kerrotaan olevan alttiita
gm-ainesten mahdollisille riskeille
(mm. British Medical Association & WHO).

Eri kuluttajatutkimusten mukaan 70-95% suomalaisista
ei halua gm-ainesta ravintoonsa, mikäli voi valita.

Yli 4500 kuntaa ja 174 virallista aluetta Euroopassa
on julistautunut tavalla tai toisella gmo-vapaiksi
varmistaakseen kuluttajien turvallisuuden ja
maatalouden toimintamahdollisuudet. Suomessa seuraavat
11 kuntaa ovat päättäneet välttää gm-elintarvikkeita
kunnallisessa joukkoruokailussa: Espoo, Hyvinkää,
Järvenpää, Mäntsälä, Tuusula, Nurmijärvi, Pornainen,
Kerava, Loppi, Pernaja ja Keuruu.

Allekirjoittanut esittää, että:
1. Alajärven kaupunki velvoittaa, että kunnallisessa
joukkoruokailussa – sekä omassa että ostopalveluissa
- pidättäydytään muuntogeenisten ainesosien käytöstä.
Ruokapalvelusta vastaavat ryhtyvät tarvittaviin toimiin
päätöksen toteuttamiseksi. Päätös ei aiheuta
lisäkustannuksia, eikä toistaiseksi muita toimenpiteitä,
kuin että ruoantilauksesta vastaava taho pyytää
ruoantoimittajilta kirjallisen vakuutuksen kaikkien
elintarvikkeiden ja raaka-aineiden osalta, että ne eivät
sisällä gm-ainesta tai sisällyttää tämän vaatimuksen
tarjouspyyntöön.

2. Alajärven kaupunki asettaa omistamiensa metsiensä
hoidossa kiellon gm-kasvien käytölle.

Alajärvellä 27.9.2010
Antti Pesonen
Kaupunginvaltuutettu

Oikeuskansleri on tehnyt eduskunnan perustuslakivaliokunnalle
ilmoituksen ex-pääministeri Vanhasen virkatoimien tutkimiseksi.
Oikeuskanslerin mukaan Vanhanen oli esteellinen osallistumaan
hallituksen istuntoihin, joissa päätettiin
Raha-automaattiyhdistyksen avustusten myöntämisestä
Keskustapuolueen Nuorisosäätiölle. Nuorisosäätiö tuki
Vanhasta vuoden 2006 presidentinvaaleissa yli 23 000 eurolla.

Vanhanen oli pääministerinä toistuvasti vuosina 2006 – 2009
valtioneuvoston istunnoissa myöntämässä
Raha-automaattiyhdistyksen varoista miljoonien avustukset
Nuorisosäätiölle. Näin muodostui asetelma, joka hallintolain
esteellisyyssäännöksen tarkoittamalla tavalla vaaransi
luottamuksen Vanhasen puolueettomuuteen. Vanhanen on siten
menetellyt lainvastaisesti. Lainsäädännön mukaan
oikeuskansleri ei voi määrätä esitutkintaa Vanhasen asiassa,
vaan asia menee eduskunnan perustuslakivaliokunnan
päätettäväksi.

Perustuslakivaliokunnan jäsenistä kolme ja varajäsenistä
kaksi on Keskustan kansanedustajia ja siis Vanhasen
puoluetovereita. Yksi heistä, valiokunnan varajäsen Hannes
Manninen on Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen
puheenjohtaja. Hänet valittiin tehtävään lahjusrikoksista
syyteharkinnassa olevan entisen keskustakansanedustajan
Jukka Vihriälän tilalle.

Raha-automaattiyhdistyksen ylin päättävä elin on yhdistyksen
kokous. Siinä ovat edustettuina RAY:n 98 jäsenjärjestöä.
Niistä ainakin seitsemän on Keskustapuolueen käsissä. Monet
muut ovat muiden eduskuntapuolueiden hallinnassa. Tunnetuin
keskustalaisista Raha-automaattiyhdistystä johtavista
järjestöistä on Nuorisosäätiö. Keskustapuolue on jäsenenä
esim. Huoltoliitossa, joka RAY:n jäsenjärjestö.

Keskusta on siis puolueena johtamassa
Raha-automaattiyhdistystä, jonka - verovaroihin verrattavien
- rahojen jaosta Keskustan Nuorisosäätiölle on keskustalaisen
Vanhasen asiassa kysymys. Samalla Keskusta on edustettuna
perustuslakivaliokunnassa, joka päättää, toimiko Vanhanen
oikein.

On selvää, että perustuslakivaliokunta on esteellinen Vanhasen
asiassa. Nykytilanteessa paljastuu suuri puute Suomen
oikeusjärjestelmässä. Suomessa ei ole puolueista riippumatonta perustuslakituomioistuinta. Perustuslain ylin tulkitsija on
eduskunnan perustuslakivaliokunta. Pukki on kaalimaan
vartijana ja osana rakenteellista korruptiota.

Perustuslakituomioistuin tarvitaan mitä pikimmin. Sen
perustaminen on eduskunnan käsissä. Nykyiset valtapuolueet
eivät ole perustuslakituomioistuinta halunneet. Merkille
pantavaa on, että mikään eduskuntapuolue ei ole pitänyt
vaatimusta esillä. Siksikin eduskuntaan tarvitaan uutta
voimaa tulevissa vaaleissa.

Professori Esko Niemi nosti hiljattain keskustelua maataloustuista.
Niemen mukaan maatalouden kokonaistuki on suurempi kuin
julkisuudessa on esitetty ja maatilojen tulot suurempia kuin
väitetään.

Niemi unohti monta merkittävää tosiasiaa. Ensinnäkin
maatalouden saamasta tuesta puolet menee tuotannosta
aiheutuvien tappioiden peittämiseen. Tämä johtuu siitä,
että tuotteista saatava hinta kattaa keskimäärin vain puolet
tuotantokustannuksista. Tuotanto on siis keskimäärin raskaasti
tappiollista.

Tuotannon tappiollisuus johtuu kilpailutilanteesta, jossa
tuottajien saamat hinnat määräytyvät lähinnä
maailmanmarkkinoilla olevien maataloustuotteiden
ylijäämäerien mukaan.

Joidenkin mielestä Suomessa ei pidäkään tuottaa elintarvikkeita,
koska maailmanmarkkinoilta niitä saa edullisesti. Tällaiset
arvioiden esittäjät eivät ehkä ole tutustuneet elintarvikehuollon
näkymiin ja mm. siihen, että maailman viljavarastot riittävät
vain alle kahden kuukauden kulutukseen.

On merkillistä, että tuotantotalouden professori sekoitti
maatalouden tulot - jotka ovat romahtaneet EU-aikana - ja
maataloutta harjoittavien kotitalouksien tulot. Yhä useammat
maataloustuottajat ovat olleet pakotettuja hankkimaan
muita tuloja, kun maatalous ei elätä. Monissa maatilaperheissä
toinen puolisoista käy töissä tilan ulkopuolella.
Maataloudenharjoittajien kokonaistuloja ei pidä sekoittaa
maatalouden tuloihin.

Oma lukunsa ovat miljonäärien saamat maataloustuet, joita saajat
eivät tarvitse. EU määrää maatalouspolitiikasta ja -tuista.
Sairaasta maatalouspolitiikasta ei pidä syyllistää ainakaan
tavallisia viljelijöitä, jotka eivät ole halunneet
tukiriippuvuutta ja joista suurin osa ei halunnut Suomen
liittyvän EU:n jäseneksi ja luopuvan omasta
maatalouspolitiikastaan.

Professori Niemi moitti myös yhteiskunnan tukea
maataloustuottajien eläkkeisiin. Suomessa on jo kymmeniä
vuosia pyritty vähentämään maatilojen määrää. Tässä on
onnistuttu ja eläkkeellä olevia maataloustuottajia on
huomattavasti enemmän kuin tuotantoa jatkavia.
Tuottajien eläkkeet ovat valtaosaltaan pieniä, mutta niiden
maksaminen ei pienen ja hupenevan tuottajamäärän voimin
onnistu. Pitää kysyä, onko tämäkin politiikalla aikaansaatu
tilanne tuottajien oma vika?

Maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ihmisille ruokaa. Suomen
arktisissa olosuhteissa on tärkeää, että maatalouspolitiikka on
omissa käsissä. Maatalouskeskusteluissa pitää vaatia
kokonaisuuksien hahmottamista.