EU-asioita ei yleensä koeta kovin kiinnostaviksi. On ymmärrettävää, että meitä kiinnostavat eniten sellaiset asiat, jotka ovat lähellä ja koskettavat omaa elämää.
Ulkomaisten työehtojen maahantuonnissa EU:n päätösvalta muuttuu näkyväksi ja ymmärrettäväksi. EU:n lainsäädäntö on jäsenmaiden lakien yläpuolella. Unionin määräysten mukaan vuokratyövoimaan voidaan soveltaa lähtömaan säännöksiä. Tämä selittää, miksi Suomessa on työttömänä kymmeniä tuhansia suomalaisia rakennustyöläisiä ja samaan aikaan töissä kymmeniä tuhansia ulkomaisia rakennustyöläisiä. Tuontityövoima on halvempaa.
Työvoiman liikkumisen vapaus näyttää nyt kääntöpuolensa. Ihmiset joutuvat joustamaan yhä enemmän. Työehtojen polkeminen on laillista samalla kun työttömyys- ja sosiaaliturvaa pyritään heikentämään. Joulukuussa 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus sisältää talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen yhdistämisen EU:n alueella.
On jo korkea aika nähdä mikä EU on. Se on suurten jäsenmaiden ja suuryritysten ohjaama demokratian vastainen suurvaltahanke. Eräänlainen rahan harvainvalta. Kun tämä nähdään ja tunnustetaan, on helppoa valmistautua siirtymään uppoavasta laivasta pienempiin veneisiin.
Vappuna voi kysyä, milloin avautuvat entisten työväenpuolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen johdon silmät näkemään ja suut tunnustamaan, millaiseen kilpajuoksuun kohti pohjaa he ovat väkensä johdattaneet.
Oikeudenmukaisempi yhteiskunnallinen kehitys on mahdollinen ja kansalaisten enemmistön toiveissa. Muutokseen tarvitaan aitoa kansanvaltaa, demokratiaa. Se syntyy keskustelusta ja eri vaihtoehtojen punnitsemisesta.
Itsenäisyyspuolueen esittämä vaihtoehto lähtee siitä, että tarvitsemme hyvinvoinnin ja kansanvallan perustaksi oman lainsäädäntövallan, itsenäisyyden.
perjantai 30. huhtikuuta 2010
tiistai 20. huhtikuuta 2010
Ydinvoiman lisärakentaminen olisi kauaskantoinen virhe
Suomen hallitus ja eduskunta päättävät pian ydinvoiman lisärakentamisesta. Todennäköiseltä näyttää lupa ainakin yhdelle reaktorille. Samaan aikaan on Ruotsissa juuri päätetty rakentaa Euroopan suurin tuulivoimapuisto, jonka sähköntuotanto vastaa kahta ydinreaktoria. Tämä jos mikä kuvaa energiapolitiikan erilaisuutta Suomessa ja Ruotsissa.
Suomessa hallitus esittelee uusiutuvan energian paketin kuin syöttinä ja ydinvoiman lisärakentamisen perusteluna. Ruotsissa siirtyminen uusiutuvan energian käyttöön on otettu vakavasti jo pitkään eikä sitä ole jarrutettu, niin kuin Suomessa. Nykyisestä jarrutuksesta kertovat mm. hallituksen tekemät rajaukset syöttötariffeihin, joilla estetään pienten tuottajien mukaantulo energiamarkkinoille.
Ydinvoimalla on kolme ominaisuutta, joiden kunkin pitäisi riittää sen hylkäämiseen. Ydinvoima on tarpeetonta, koska tarvittava sähkö voidaan tuottaa koetellulla tekniikalla uusiutuvista energialähteistä.
Ydinvoima on hyvin kallis energian tuotantomuoto, kun hinnoitellaan riskit ja otetaan huomioon myös tuleville sukupolville aiheutuvat kustannukset. Ratkaisemattoman ydinjäteongelman kustannukset jatkuvat kauemmas kuin voimme kuvitella - kymmeniä tuhansia vuosia. Mahdollisen suuren ydinvoimalaonnettomuuden riskit on jätetty kansalaisten kannettaviksi. Jos ne hinnoitellaan ja määrätään ydinvoimayhtiöille sen mukaiset vahinkovakuutusmaksut, on ydinvoimaloita mahdoton rakentaa.
Tarpeeton, kallis ja vaarallinen energiaratkaisu voidaan vielä välttää. Päälle päätteeksi Ruotsin malli toisi moninkertaisen määrän kaivattuja työpaikkoja sekä parantaisi omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
Suomessa hallitus esittelee uusiutuvan energian paketin kuin syöttinä ja ydinvoiman lisärakentamisen perusteluna. Ruotsissa siirtyminen uusiutuvan energian käyttöön on otettu vakavasti jo pitkään eikä sitä ole jarrutettu, niin kuin Suomessa. Nykyisestä jarrutuksesta kertovat mm. hallituksen tekemät rajaukset syöttötariffeihin, joilla estetään pienten tuottajien mukaantulo energiamarkkinoille.
Ydinvoimalla on kolme ominaisuutta, joiden kunkin pitäisi riittää sen hylkäämiseen. Ydinvoima on tarpeetonta, koska tarvittava sähkö voidaan tuottaa koetellulla tekniikalla uusiutuvista energialähteistä.
Ydinvoima on hyvin kallis energian tuotantomuoto, kun hinnoitellaan riskit ja otetaan huomioon myös tuleville sukupolville aiheutuvat kustannukset. Ratkaisemattoman ydinjäteongelman kustannukset jatkuvat kauemmas kuin voimme kuvitella - kymmeniä tuhansia vuosia. Mahdollisen suuren ydinvoimalaonnettomuuden riskit on jätetty kansalaisten kannettaviksi. Jos ne hinnoitellaan ja määrätään ydinvoimayhtiöille sen mukaiset vahinkovakuutusmaksut, on ydinvoimaloita mahdoton rakentaa.
Tarpeeton, kallis ja vaarallinen energiaratkaisu voidaan vielä välttää. Päälle päätteeksi Ruotsin malli toisi moninkertaisen määrän kaivattuja työpaikkoja sekä parantaisi omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
perjantai 16. huhtikuuta 2010
Korruptoitunut hallitus jatkaa - tämä on sitä parlamentarismia
Pääministeri on toistuvasti jäänyt kiinni "muistamattomuudesta" asioissa, jotka hänen täytyy muistaa. Maan hallituksen ministereiden enemmistö on saanut vaalirahaa "maksettuun arvovalintavaikuttamiseen" keskittyneeltä Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistykseltä. Pääministeri vakuuttaa, että ministereitä ei ole ostettu. Kuka sen vielä uskoo?
Pääministeri on vaihtumassa Vanhasen tehtyä ilmeiset johtopäätökset. Korruptoitunut hallitus kuitenkin jatkaa, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se aikoo päättää vielä mm. ydinvoiman lisärakentamisesta.
Suomen poliittinen johto on viime vuosina korostanut parlamentarismin lisäämistä. Viimeksi sitä painotti ns. Taxellin komitea, joka perusteli esityksiään perustuslain muuttamisesta ja presidentin valtaoikeuksien leikkaamisesta parlamentarismin lisäämisellä.
Parlamentarismi tarkoittaa sitä, että hallitus nauttii eduskunnan enemmistön luottamusta. Tottahan hallitus nauttii eduskunnan luottamusta, kun nykyiset valtapuolueet ovat läpeensä korruptoituneet ja niiden ensisijainen tehtävä on oman aseman turvaaminen puoluetuen, muun puoluerahoituksen ja puoluekurin avulla.
Parlamentarismi on käyttökelpoinen iskusana, jolla luodaan mielikuvaa demokratian toteuttamisesta. Kun demokratia, kansanvalta on muuttunut näennäiseksi ja tyhjäksi fraasiksi, kelpaa parlamentarismi sen korvikkeeksi.
Presidentin valtaoikeuksin leikkaaminen ei suinkaan lisää demokratiaa, vaan monelta osin vähentää sitä, kun presidentti on suoralla kansanvaalilla valittu. Presidentiltä leikattua valtaa on siirtynyt korruptoituneille valtapuolueille.
Hyvä esimerkki tästä on se, että enää presidentti ei voi määrätä pidettäväksi uusia eduskuntavaaleja. Hallituksen hajottaminen on pääministerin käsissä. Nyt kun pääministeri ja hallitus ovat syvällä itse aiheuttamassaan korruptiosotkussa, olisi oikeus ja kohtuus, että ulkopuolinen, puolueettomampi taho voisi puhaltaa pelin poikki. Se olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten.
Rakenteellinen korruptio Suomessa on huomattavasti syvempää ja laajempaa kuin tähän asti paljastunut vaalirahasotku osoittaa. Yksi johtopäätös on jo nyt mahdollista tehdä: Valtaa on siirrettävä kansalle. On otettava käyttöön sitovat kunnalliset ja valtiolliset kansanäänestykset, joita voidaan toteuttaa myös kansalaisaloitteiden pohjalta.
Myös puolueita tarvitaan. Niiden on joskus haluttu toimivan kansanvallan kanavina ja puolustavan kansaa taloudellista vallankäyttöä vastaan. Nämä tehtävät ovat edelleen ajankohtaisia. Jos ne halutaan hoitaa, on korruptoituneiden valtapuolueiden sijasta tuettava uusia korruptiosta vapaita puolueita. Valinta jää kansalaisille.
Pääministeri on vaihtumassa Vanhasen tehtyä ilmeiset johtopäätökset. Korruptoitunut hallitus kuitenkin jatkaa, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se aikoo päättää vielä mm. ydinvoiman lisärakentamisesta.
Suomen poliittinen johto on viime vuosina korostanut parlamentarismin lisäämistä. Viimeksi sitä painotti ns. Taxellin komitea, joka perusteli esityksiään perustuslain muuttamisesta ja presidentin valtaoikeuksien leikkaamisesta parlamentarismin lisäämisellä.
Parlamentarismi tarkoittaa sitä, että hallitus nauttii eduskunnan enemmistön luottamusta. Tottahan hallitus nauttii eduskunnan luottamusta, kun nykyiset valtapuolueet ovat läpeensä korruptoituneet ja niiden ensisijainen tehtävä on oman aseman turvaaminen puoluetuen, muun puoluerahoituksen ja puoluekurin avulla.
Parlamentarismi on käyttökelpoinen iskusana, jolla luodaan mielikuvaa demokratian toteuttamisesta. Kun demokratia, kansanvalta on muuttunut näennäiseksi ja tyhjäksi fraasiksi, kelpaa parlamentarismi sen korvikkeeksi.
Presidentin valtaoikeuksin leikkaaminen ei suinkaan lisää demokratiaa, vaan monelta osin vähentää sitä, kun presidentti on suoralla kansanvaalilla valittu. Presidentiltä leikattua valtaa on siirtynyt korruptoituneille valtapuolueille.
Hyvä esimerkki tästä on se, että enää presidentti ei voi määrätä pidettäväksi uusia eduskuntavaaleja. Hallituksen hajottaminen on pääministerin käsissä. Nyt kun pääministeri ja hallitus ovat syvällä itse aiheuttamassaan korruptiosotkussa, olisi oikeus ja kohtuus, että ulkopuolinen, puolueettomampi taho voisi puhaltaa pelin poikki. Se olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten.
Rakenteellinen korruptio Suomessa on huomattavasti syvempää ja laajempaa kuin tähän asti paljastunut vaalirahasotku osoittaa. Yksi johtopäätös on jo nyt mahdollista tehdä: Valtaa on siirrettävä kansalle. On otettava käyttöön sitovat kunnalliset ja valtiolliset kansanäänestykset, joita voidaan toteuttaa myös kansalaisaloitteiden pohjalta.
Myös puolueita tarvitaan. Niiden on joskus haluttu toimivan kansanvallan kanavina ja puolustavan kansaa taloudellista vallankäyttöä vastaan. Nämä tehtävät ovat edelleen ajankohtaisia. Jos ne halutaan hoitaa, on korruptoituneiden valtapuolueiden sijasta tuettava uusia korruptiosta vapaita puolueita. Valinta jää kansalaisille.
Tuhkapilvi muistuttaa ruuan omavaraisuuden ja varmuusvarastojen tarpeesta
Islannissa purkautuva tulivuori syöksee tuhkaa, jonka pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole vielä tietoa. Parhaassa tapauksessa vaikutukset ovat myönteisiä.
Nyt käynnissä oleva tulivuorenpurkaus ei ehkä ole vaikutuksiltaan dramaattinen. Sen pitäisi kuitenkin muistuttaa meitä tulevista vakavista kriiseistä. On nimittäin vain ajan kysymys koska tapahtuu esimerkiksi tulivuoren räjähdys tai niin suuri purkaus, että sillä on maailmanlaajuisia pitkäaikaisia vaikutuksia.
Jotkut aiemmat suuret tulivuorenpurkaukset ovat viilentäneet ilmastoa jopa vuosiksi ja näin aiheuttaneet nälänhätiä. Tietoyhteiskunnankin ihmiset tarvitsevat ruokaa ja mieluiten joka päivä. Tällä hetkellä viljaa on maailmanlaajuisesti varastoissa alle kahden kuukauden kulutusta vastaava määrä.
Suomen ruokaturvasta ovat vastuussa suomalaiset itse. Tavoitteena täytyy olla omavaraisuus ruuan tuotannossa ja useamman vuoden tarpeisiin riittävät viljavarastot. Tähän tarvitaan omaa maatalouspolitiikkaa ja itsenäistä lainsäädäntöä.
Jos Islannissa nyt meneillään oleva tulivuorenpurkaus saa aikaa ruokaturvan paranemista, sillä on myönteisiä vaikutuksia.
Nyt käynnissä oleva tulivuorenpurkaus ei ehkä ole vaikutuksiltaan dramaattinen. Sen pitäisi kuitenkin muistuttaa meitä tulevista vakavista kriiseistä. On nimittäin vain ajan kysymys koska tapahtuu esimerkiksi tulivuoren räjähdys tai niin suuri purkaus, että sillä on maailmanlaajuisia pitkäaikaisia vaikutuksia.
Jotkut aiemmat suuret tulivuorenpurkaukset ovat viilentäneet ilmastoa jopa vuosiksi ja näin aiheuttaneet nälänhätiä. Tietoyhteiskunnankin ihmiset tarvitsevat ruokaa ja mieluiten joka päivä. Tällä hetkellä viljaa on maailmanlaajuisesti varastoissa alle kahden kuukauden kulutusta vastaava määrä.
Suomen ruokaturvasta ovat vastuussa suomalaiset itse. Tavoitteena täytyy olla omavaraisuus ruuan tuotannossa ja useamman vuoden tarpeisiin riittävät viljavarastot. Tähän tarvitaan omaa maatalouspolitiikkaa ja itsenäistä lainsäädäntöä.
Jos Islannissa nyt meneillään oleva tulivuorenpurkaus saa aikaa ruokaturvan paranemista, sillä on myönteisiä vaikutuksia.
torstai 1. huhtikuuta 2010
Eduskunnan päätös Suomen EU:sta eroamisesta on järisyttävän hyvä uutinen
Tiedotusvälineille aprillipäivänä 1.4.2010
Eduskunnan juuri tekemä yllättävä äänestyspäätös jää pysyvästi historiaan. Eduskunnan suuri enemmistö kannatti hallituksen yllättäen eduskunnalle tuomaa esitystä, jonka mukaan ”Suomi katsoo, että jäsenyys Euroopan unionissa on sovittamattomassa ristiriidassa maamme perustuslain kanssa. Erityisesti perustuslakimme määräämä Suomen täysivaltaisuus ja se, että ylimmän vallan tulee maassamme kuulua Suomen kansalle, vaativat päätöstä, joka käynnistää toimenpiteet, joilla Suomi eroaa Euroopan unionin jäsenyydestä”.
On syytä kiittää hallitusta ja eduskuntaa kauskantoisesta päätöksestä. Monien kansanedustajien ratkaisuun ilmeisesti vaikuttivat viime aikoina vahvistuneet tiedot, joiden mukaan Suomen talouden ja työllisyyden kuntoon saaminen – ja näihin liittyen erityisesti oman rahan, keskuspankin ja itsenäisen talouspolitiikan palauttaminen – edellyttävät eroamista Euroopan unionista ja sen talous- ja rahaliitto EMU:sta.
Vaikutuksensa on epäilemättä ollut EU:n ja sen taustalla vaikuttavien suuryritysten edustajien vaatimuksilla leikata voimakkaasti julkisia menoja, eli käytännössä terveydenhoitoa, koulutusta ja sosiaaliturvaa. Useiden esille tulleiden terveydenhoidon ja koulutuksen yksityistämishankkeiden taustalla on nähty EU:n ja sen taustavoimien tietoinen politiikka, jonka seurauksen peruspalvelut heikkenevät ja kansalaisten eriarvoisuus kasvaa voimakkaasti.
Osa kansanedustajista on painottanut erityisesti oman itsenäisen ulkopolitiikan palauttamisen merkitystä. Monille on tärkeää, että Suomi pyrkii jatkossa hankkimaan itselleen Sveitsin tapaisen laajasti tunnustetun puolueettomuusaseman. Tämän monet katsovat olevan parasta Suomen turvallisuudelle ja lähialueiden vakaudelle.
Viimein on nähty, että kaupankäynti ja vapaa liikkuminen voidaan toteuttaa Euroopan talousaluesopimuksen puitteissa aivan samoin kuin EU-jäsenyyden oloissa. Mitään sellaista hyötyä EU-jäsenyydestä ei muutenkaan ole ollut, jota ei saataisi sen ulkopuolella.
Pelot yksin jäämisestä ja rajojen sulkemisesta ovat osoittautuneet turhiksi. Uudelleen itsenäistyvä Suomi aikoo olla hyvä naapuri myös EU:lle. Uusi itsenäisyys mahdollistaa omaehtoisen suhteiden rakentamisen myös EU:n ulkopuolella ja – niin yllättävältä kuin se menneen propagandan valossa tuntuukin – entistä laajemman ja syvemmän kansainvälisen yhteistyön.
(Hyvää aprillipäivän jatkoa ja mukavaa kevättä)
Eduskunnan juuri tekemä yllättävä äänestyspäätös jää pysyvästi historiaan. Eduskunnan suuri enemmistö kannatti hallituksen yllättäen eduskunnalle tuomaa esitystä, jonka mukaan ”Suomi katsoo, että jäsenyys Euroopan unionissa on sovittamattomassa ristiriidassa maamme perustuslain kanssa. Erityisesti perustuslakimme määräämä Suomen täysivaltaisuus ja se, että ylimmän vallan tulee maassamme kuulua Suomen kansalle, vaativat päätöstä, joka käynnistää toimenpiteet, joilla Suomi eroaa Euroopan unionin jäsenyydestä”.
On syytä kiittää hallitusta ja eduskuntaa kauskantoisesta päätöksestä. Monien kansanedustajien ratkaisuun ilmeisesti vaikuttivat viime aikoina vahvistuneet tiedot, joiden mukaan Suomen talouden ja työllisyyden kuntoon saaminen – ja näihin liittyen erityisesti oman rahan, keskuspankin ja itsenäisen talouspolitiikan palauttaminen – edellyttävät eroamista Euroopan unionista ja sen talous- ja rahaliitto EMU:sta.
Vaikutuksensa on epäilemättä ollut EU:n ja sen taustalla vaikuttavien suuryritysten edustajien vaatimuksilla leikata voimakkaasti julkisia menoja, eli käytännössä terveydenhoitoa, koulutusta ja sosiaaliturvaa. Useiden esille tulleiden terveydenhoidon ja koulutuksen yksityistämishankkeiden taustalla on nähty EU:n ja sen taustavoimien tietoinen politiikka, jonka seurauksen peruspalvelut heikkenevät ja kansalaisten eriarvoisuus kasvaa voimakkaasti.
Osa kansanedustajista on painottanut erityisesti oman itsenäisen ulkopolitiikan palauttamisen merkitystä. Monille on tärkeää, että Suomi pyrkii jatkossa hankkimaan itselleen Sveitsin tapaisen laajasti tunnustetun puolueettomuusaseman. Tämän monet katsovat olevan parasta Suomen turvallisuudelle ja lähialueiden vakaudelle.
Viimein on nähty, että kaupankäynti ja vapaa liikkuminen voidaan toteuttaa Euroopan talousaluesopimuksen puitteissa aivan samoin kuin EU-jäsenyyden oloissa. Mitään sellaista hyötyä EU-jäsenyydestä ei muutenkaan ole ollut, jota ei saataisi sen ulkopuolella.
Pelot yksin jäämisestä ja rajojen sulkemisesta ovat osoittautuneet turhiksi. Uudelleen itsenäistyvä Suomi aikoo olla hyvä naapuri myös EU:lle. Uusi itsenäisyys mahdollistaa omaehtoisen suhteiden rakentamisen myös EU:n ulkopuolella ja – niin yllättävältä kuin se menneen propagandan valossa tuntuukin – entistä laajemman ja syvemmän kansainvälisen yhteistyön.
(Hyvää aprillipäivän jatkoa ja mukavaa kevättä)
Tilaa: Blogitekstit (Atom)
