keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Koska keskustellaan itsenäisyyden menettämisestä?

Osa Suomen laajasta rakenteellisesta korruptiosta on tullut julkiseksi. On tärkeää, että korruptio paljastuu koko laajuudessaan. Sitten voi demokratia paremmin toteutua ja poliittinen järjestelmä tervehtyä.

Tähän mennessä paljastuneen korruption laajuus näyttää olleen yllätys monille suomalaisille. On kysyttävä, koska alkaa julkinen keskustelu toisesta pitkään vaietusta asiasta, Suomen valtiollisen itsenäisyyden menettämisestä.

Kun Suomi liitettiin Euroopan unioniin vuoden 1995 alusta, suuri osa maamme perustuslain mukaan eduskunnalle kuuluvasta lainsäädäntövallasta siirtyi EU:n elimille eduskunnan 2/3-enemmistolla tekemällä päätöksellä. Perustuslain muuttaminen olisi vaatinut 5/6-enemmiston samoin kuin päätös markan vaihtamisesta euroksi v. 1998, joka tehtiin yksinkertaisella (!) enemmistöllä. Perustuslain vastainen päätös merkitsee perustuslain rikkomista.

EU:n perustuslain eli Lissabonin sopimuksen hyväksyminen eduskunnassa kuuluu samaan sarjaan, jossa eduskunta, hallitus ja tasavallan presidentti ovat rikkoneet Suomen perustuslakia. Menettelyn on todennut lailliseksi Suomen ylin perustuslain tulkitsija, joka on eduskunta itse eli sen perustuslakivaliokunta. Riippumattoman perustuslakituomioistuimen tarve on ilmeinen.

Perustuslakimme mukaan Suomi on edelleen itsenäinen ja ylin valta Suomessa kuuluu Suomen kansalle. Todellisuudessa Suomi on menettänyt valtiollisen itsenäisyytensä ja ylin valta kaikissa asioissa, jotka EU ottaa päätettäväkseen, kuuluu EU:n elimille.

Tästä olisi syytä keskustella.

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

EU-Suomesta on tulossa Euroopan tyhjiin imetty peräkylä

Kun Suomea ajettiin EU:n jäseneksi 1992-94, väittivät jäsenyyden kannattajat, että EU:n ulkopuolella Suomesta tulisi uusi ”Albania”. Albania oli neuvostojärjestelmän luhistumisen jälkeen malliesimerkki Euroopan kurjalasta.

Nyt on nähtävissä, että Suomelle vertailukelpoiset maat ovat pärjänneet hyvin ilman EU-jäsenyyttä. Norja on pärjännyt hyvin Euroopan talousalue (Eta) –sopimuksen kanssa,
vaikka siellä ennen EU-päätöstä peloteltiin, että öljy ei pelasta Norjaa, jos se ei liity EU:hun. Sveitsi on pärjännyt hyvin ilman Eta-sopimusta. Islannissa tehtiin valtavia virheitä keinottelussa, jonka EU- ja Eta-sopimukset tekevät mahdolliseksi. Islantilaisten enemmistö on silti yhä EU-jäsenyyttä vastaan, koska näkee mitä EU on tuonut tullessaan muissa Pohjoismaissa.

Suomi on Pohjoismaista ainoana luopunut omasta rahastaan. Oman itsenäisen raha- ja talouspolitiikan puuttuminen on tuhoisaa pienelle syrjäiselle maalle. Nyt Euron kalleus haittaa merkittävästi suomalaista yritystoimintaa - ei siis pelkästään vientiteollisuutta.

Monilla suomalaisilla ei ole vieläkään, 15 vuoden EU-jäsenyyden jälkeen, käsitystä siitä, keiden ehdoilla ja keiden hyväksi EU toimii. Suomen ulkoministerin mukaan EU-järjestelmän perusta on liberaali demokratia yhdistettynä sosiaaliseen markkinatalouteen.
Tässä määritelmässä on jotakin oleellista siitä, mihin EU-propaganda perustuu: Käsitteiden kääntämiseen ylösalaisin.

EU:n ”demokratia” on sitä – kuten EU:n perustuslain eli Lissabonin sopimuksen käsittelystä nähtiin – että kansalaisilta ei kysytä, ja jos kysytään, hyväksytään vain eliitin kannalta oikea vastaus. EU:n ”sosiaalisuus” taas näyttää merkitsevän eriarvoisuuden kasvattamista ja taloudellisen eliitin harjoittaman keinottelun mahdollistamista. EU:n perussopimuksiin on kirjattu, että ”jäsenvaltiot eivät saa puuttua pääomien liikkeisiin”. Niihin ei ole kirjattu mitään tuloeroista tai köyhien ja työttömien määristä. Lissabonin sopimukseen on kyllä kirjattu, että jäsenvaltiot yhteensovittavat talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkansa. Suomessa tämä merkitsee sosiaalisten turvaverkkojen tuhoamista.

EU on rahan harvainvalta, eräänlainen pehmeä diktatuuri, jota ohjaavat suurten jäsenmaiden ja suuryritysten edut. Pienempiä jäsenmaita tarvitaan maksajiksi ja rakennettavan eurooppalaisen suurvallan rakennusaineiksi. Lissabonin sopimuksella saadaan aikaan liittovaltio-EU. Siitä tulee oikeushenkilö, joka voi solmia kansainvälisiä sopimuksia jäsenvaltioiden puolesta. Valtaa keskittyy entisestään suurille jäsenmaille samalla kun millään vaaleilla valitsemattoman komission yksinoikeus lakialoitteisiin säilyy.

EU-Suomesta on hyvää vauhtia tulossa Euroopan tyhjiin imetty peräkylä. Kunnissa kiistellään, mistä nyt leikataan, kun rahat eivät riitä. Rahat eivät voi riittää, kun omistus sekä työn ja tuotannon tulokset viedään suurelta osin maasta pois.

Nyt suomalaisilta kysytään kypsyyttä. Onko meillä kykyä ja uskallusta siihen, mitä aito demokratia vaatii? Tarvitaan avointa julkista keskustelua tulevaisuuden vaihtoehdoista.

Veroelvytys on aatteellinen valinta

Kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen puolustaa hallituksen veroelvytystä. Katainen torjuu arvostelun, jonka mukaan veronkevennykset on todettu tehottomammaksi elvytyskeinoksi kuin julkisten menojen lisääminen, esim. korjausrakentaminen.

Veroelvytystä puolustaville on esitettävä pari kysymystä. Veronkevennykset suuntautuvat eniten hyvätuloisille, joiden tulotaso ei ole ollut kuluttamisen esteenä. Miten näiden tulojen lisäys lisää kulutusta? Jos kulutusta halutaan maksimoida, miksi veronkevennyksiä ei suunnata pienituloisimmille, jotka kuluttavat käytännössä kaikki tulonsa?

Valtiovarainministerin päättely ontuu myös toisessa keskeisessä asiassa. Hän arvelee kulutuksen lisäävän tuotannon lisäksi myös työtä. Eikö ministeri ole havainnut, että tuotantoa lisätään yleensä tehostamalla ja automatisoimalla sitä samalla kun työntekijöitä vähennetään?

Kunnissa on patoutunutta investointitarvetta mm. korjausrakentamisessa. Homekoulujen korjaamisen jarruttaminen ja tuloerojen kasvattaminen veronkevennyksillä on Kataiselta ja maan hallitukselta aatteellinen valinta.

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Suomesta tulee EU-valtion osavaltio vastoin maamme perustuslakia

Tsekin presidentin päätös allekirjoittaa Lissabonin sopimus eli EU:n perustuslaki oli valitettava. Näin poistui käytännössä viimeinen este uuden EU:n perustamiselta.
Uusi EU tulee olemaan oikeushenkilö, käytännössä valtio, joka voi solmia kansainvälisiä sopimuksia jäsenvaltioiden puolesta. EU voi siis vaikkapa liittyä Naton jäseneksi.

Määräenemmistöpäätösten lisääntyminen merkitsee pienille jäsenmaille niiden nykyisen pienen päätösvallan kutistumista olemattomaksi.

EU:n perustuslain hyväksymismenettely Suomessa oli suoraa jatkoa sille, miten meillä toteutettiin EU-jäsenyys ja markan vaihtaminen euroksi. Suomen perustuslaki sai väistyä poliittisen eliitin tahdon tieltä.

Maamme perustuslain mukaan Suomi on edelleen itsenäinen ja ylin valta Suomessa kuuluu kansalle. Jokaisen ajattelevan ihmisen pitäisi nähdä, että ylin valta ei EU-Suomessa kuulu Suomen kansalle vaan yhä useammissa asioissa EU:n toimielimille.
Suomen itsenäisyys on menetetty, kun EU:n lait, direktiivit ja muut määräykset ovat Suomen lakien yläpuolella.

Rikoslain mukaan jo yritys liittää maamme toisen valtion osaksi on valtiopetos. Kuinka kauan saamme odottaa, että tiedotusvälineet kiinnostuvat tutkimaan ja keskustelemaan siitä, miten on mahdollista, että Suomi on liitetty EU-liittovaltion osaksi vastoin maamme perustuslakia ja kansalaisille asiaa kertomatta?

Onneksi Suomessa toimii itsenäisyyspuolue, joka pyrkii maamme oman päätösvallan palauttamiseen vaalien kautta. Demokratia, kansanvalta tarvitsee toteutuakseen puitteet. Ne puitteet ovat itsenäisessä Suomessa, joka päättää omista asioistaan.

Itsenäisyys ja toimiva demokratia luovat pohjan hyvinvointiyhteiskunnalle ja aidolle kansainväliselle yhteistyölle. EU-Suomi on osa valtaa ja rahaa keskittävää ongelmaa.
Osaltamme voimme ratkaista ongelman eroamalla EU:sta. Tarvittavan suuren muutoksen tekeminen on tavallisten suomalaisten käsissä.

maanantai 2. marraskuuta 2009

Valtapuolueet eivät edusta kansaa

Suomessa sanotaan olevan edustuksellinen demokratia. Perustuslakimme mukaan ylin valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Eduskunnan siis tulisi toteuttaa kansan – kansalaisten – enemmistön tahtoa.

Nyt on käynyt niin, että ns. edustuksellinen demokratia ei enää edusta kansaa, vaan on tullut kansanvallan tilalle. Vaikka valtapuolueet saavat kymmenien miljoonien eurojen vuotuisen puoluetuen kansan taskuista, ne toimivat silti enemmän muiden rahoittajiensa etujen ja tahdon mukaan.

Se tosiasia, että valtapuolueet eivät edusta kansaa vaan muita intressipiirejä, näkyy ainakin kolmessa suuressa asiakokonaisuudessa:
Valtaa on siirretty ja siirretään yhä pois Suomesta ilman kansanäänestyksiä, vaikka suuri enemmistö suomalaisista haluaa, että tärkeimmät asiat päätetään Suomessa.
Suomea viedään hitaasti mutta varmasti sotilasliittoihin. EU:n sotilasliittokehitykseen Suomi on jo sidottu ja Nato-jäsenyys on valtapuolueiden johdon tavoitteena, vaikka sotilaallista liittoutumista kannattaa vain pieni vähemmistö suomalaisista.
Yhteiskuntakehityksen suunta on yhä suurempaan eriarvoisuuteen, vaikka kansalaisten suuren enemmistön tahto on eriarvoisuuden vähentäminen.

Vallassa olevat puolueet edustavat politiikan suunnan osalta vain vähemmistöä suomalaisista. Aika toimii niitä vastaan. Kansalaisten herääminen vaatimaan muutosta tapahtuu hitaasti, mutta varmasti.

Olisi lopulta kaikkien etu, että tulevat suuret yhteiskunnalliset muutokset tapahtuvat mahdollisimman hallitusti ja vaalien kautta. Demokratia eli kansanvalta voi aidosti toteutua vain kun avoin julkinen keskustelu on mahdollista myös vallassa oleville kiusallisista asioista. Siihen olisi nyt korkea aika pyrkiä.