keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Presidentti Trump ja näennäisdemokratian tulevaisuus

”Sinut on valittu viisi kertaa ja sinut valitaan vielä viisi kertaa. Ihmiset pitävät iloisista hyväluonteisista barbaareista.” Näin Kungfutse sanoo Englannin presidentille Bernard Shawn lähes sata vuotta sitten kirjoittamassa näytelmässä ”Back to Metusalah”.

USA:n mahdollisesti tuleva presidentti Donald Trump vastaa monien amerikkalaisten huutoon. Tuoreen kyselyn mukaan 70-80 prosenttia USA:ssa asuvista on vihaisia vallanpitäjille. Jo pitkään äänestysprosentit ovat olleet 50 kieppeillä. Trumpin äänestäminen on haiseva vastalause valtarakenteelle. Siksi Trump on sekä mahdollinen että todennäköinen presidentti.

USA:ta kutsutaan yleisesti demokratiaksi. Demokratian selitykseksi riittää, että järjestetään vapaat vaalit. Vaalien vapaudesta keskustelu taas ei juuri kiinnosta – varsinkaan kun sitä ei juuri käydä.

Joku on lausunut, että demokratia kapitalismissa on mahdotonta, kun äänet voidaan ostaa. USA:n presidentinvaalikampanjassa menestyminen vaatii yhdeksännumeroista kampanjabudjettia, joten mahdollisuudet ovat harvoilla. Trump ei juuri ole tarvinnut miljooniaan kampanjointiin, mutta ilman niitä hänestä tuskin paljon puhuttaisiin.

Tulevaisuus näyttää tämän ajan trumpeille valoisalta, sillä demokratiaksi kutsuttu järjestelmä on muuttunut näennäisdemokratiaksi. Siinä vaaleilla valitut edustajat samaistuvat taloudelliseen eliittiin – rahoittajiinsa - enemmän kuin kansalaisten enemmistöön. Rakenteellisen korruption kyllästämä hyvä-veli –systeemi jakaa etuja, valtaa ja rahaa. Tämä koskee myös Suomea.

Ei siis ihme, että Trumpin kaltaiset korjaavat potin. He laukovat joitakin kipeitä totuuksia vaikkapa työttömyyden syistä. Monien perustellusti kaipaama muutos tulee, mutta se voi tulla entistä huonompaan suuntaan.

Onko meillä kypsyyttä hallita itseämme ja rakentaa yhteisvastuuseen perustuvaa sivistystä? Huonolta näyttää. Toivoa silti on. Nyt on liikaa edustusta ja liian vähän demokratiaa. On kuitenkin mahdollista siirtyä kohti suoraa demokratiaa, jossa kansalaiset saavat ja ottavat vastuuta. Mikään hallitusvalta ei pysy pystyssä ilman kansan tukea. Tukea vallassa oleville on myös valinpitämättömyys.

perjantai 29. huhtikuuta 2016

30 tunnin työviikko tavoitteeksi

Koneet tekevät yhä suuremman osan töistä. Se on hyvä. Olen joskus kaatanut ja karsinut puita metrisessä lumihangessa 20 asteen pakkasessa, talikoinut lantaa navetassa ja kaivanut lapiolla ojanpäitä auki pellolla. Vaikka aika kultaa muistot, on hyvä että ruumiillisen työn tarve on vähentynyt.

Työ jakautuu kovin epätasaisesti. Maailman ihmisistä kymmeniä prosentteja on työttömänä. Työttömyys on paljon suurempaa kuin viralliset tilastot näyttävät. Usein työn puute tarkoittaa myös toimeentulon puuttumista. Samaan aikaan jotkut nääntyvät työhön. On maita, joissa tehdään hikipajoissa 12-14 -tuntista työpäivää seitsemän päivää viikossa ja kuukausipalkka on muutama kymmenen dollaria. Se on globalisaation ydintä.

Suomessa asiat ovat maailman mitassa hyvin, mutta suunta on huono. Päättäjät eivät ole ymmärtäneet mitä kello on lyönyt. Suomessa todellinen työttömien määrä on n 500 000. Silti eläkeikää nostetaan, työaikaa pidennetään ja syyllistetään työtä vailla olevia. Oikein olisi panostaa työn jakamiseen ja ihmisen osallistumisen mahdollistamiseen.

Kaikkien pärjäämiseen ja perustarpeiden tyydyttämiseen panostaminen tarkoittaa näkökulman ja politiikan suunnan muuttamista. Ylikansallinen kaikki-kaikkia-vastaan –kilpailu ja kilpajuoksu kohti pohjaa pitää hylätä. On haettava tasapainoa ihmisten välille, siis oikeudenmukaisuutta. Tarvitaan myös tasapainoa ihmisen tarpeiden ja luonnon kestokyvyn välille. Se merkitsee kasvun pakosta luopumista. On nähtävä, että ”kakun” kokoa tärkeämpää on sen sisältö ja jakaminen.

Pääomien siirtelyn vapauttaminen on merkinnyt taloudellisen riiston ulottamista kaikkialle. Muutama kymmenen ihmistä omistaa enemmän kuin 3 500 000 000 köyhintä.

Nykyinen talousmalli, joka toimii harvojen ehdoilla ja on levittäytynyt kaikkialle, on tulossa tiensä päähän monestakin syystä. Jatkuva talouskasvu, joka perustuu kasvavaan velkaan ja ehtyvien luonnonvarojen käyttöön on tuhoisa ja älyvapaa ajatus.

Nykyisen systeemikriisin oloissa voidaan ja pitää valmistautua suunnanmuutokseen. Suhtautuminen työhön ja toimeentuloon on keskeinen kysymys.

Työn jakamisessa hyvä tavoite on 30 tunnin työviikko. Tietenkään se ei sovi kaikille. Olen itse tehnyt yrittäjänä vuosien ajan 16-tuntista työpäivää olemattomalla palkalla, mutta ei siihen ole kukaan pakottanut.

Porrastettu perustulo voi sekä kaventaa tuloeroja, että vapauttaa ihmisiä toteuttamaan itseään. Systeemin on mahdollistettava työtä tai mielekästä tekemistä jokaiselle työkykyiselle.

Verotuksen on oltava oikeudenmukaista. Pienet – nyt esim. alle 1200 €/kk - tulot on vapautettava veroista. Veronkierto on pantava kuriin. Tärkeitä yhteiskunnallisia tarpeita voidaan verotuksen lisäksi rahoittaa keskuspankkirahoituksella.

Kaikki tämä on mahdollista, kun Suomella on oma raha, keskuspankki ja lainsäädäntö. Suuryritysten, -sijoittajien ja –pankkien ohjaama Euroopan unioni on tässäkin ongelma, ei ratkaisu.

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Entä jos ydinvoimala tekee puoli maata asuinkelvottomaksi?

Eurajoelle rakennetaan kolmatta ydinvoimalaa. OL3 on ensimmäinen länsimainen ydinlaitos, jonka rakentamisesta päätettiin Tsernobylin onnettomuuden 26.4.1986 jälkeen.

OL3:n rakentaminen on myöhässä vähintään yhdeksän vuotta. Tilaaja ja toimittaja vaativat toisiltaan miljardien eurojen korvauksia. Rakentamisprosessi ei herätä luottamusta. Siitä ei tullut ydinvoiman uuden tulemisen mallikappale vaan varoittava esimerkki.

Voimalan tilaaja ja toimittaja eivät ole kyenneet hallitsemaan rakentamista ja sen aikataulua. Miten laitoksen toiminta olisi sen luotettavampaa?

OL3:n onnettomasta projektista huolimatta Suomen päättäjät antoivat luvan rakentaa ydinvoimalan Pyhäjoen Hanhikivelle. Suomi erottuu aiemmasta viiteryhmästään yhä enemmän. Ruotsi on päättänyt luopua ydinvoimasta, joten pian Suomi on Pohjoismaista ainoa, joka sitä käyttää.

Ydinvoiman erikoisuus on sen sisältämä katastrofiriski. Fukushiman v. 2011 ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Saksassa päätettiin luopua ydinvoiman käytöstä. Katastrofiriski voi laskennallisesti olla pieni. Se on kuitenkin todellinen. Siksi vakuutusyhtiöt eivät ole myöntäneet Suomen ydinvoimaloille lain vaatimia vakuutuksia.

Katastrofiriskin toteutuminen voi tarkoittaa sitä, että suuri osa Suomesta muuttuu asuinkelvottomaksi hamaan tulevaisuuteen. Jos näin käy, mistään ei löydy vastuun ottajia ja vaikka löytyisi, pahoittelut eivät tilannetta muuksi muuta.

Miksi tällainen riski otetaan, kun tarvittava sähköenergia voidaan tuottaa uusiutuvista energialähteistä ilman katastrofiriskiä? Eurajoen kunnanjohtaja kertoi dokumentissa, että ”Houkutus taloudellisesti mittavien hankkeiden saamiseen paikkakunnalle menee pienten riskien ohi”. Myös koko maata ajatellen kyse on siitä, että jotkut katsovat hyötyvänsä taloudellisesti ja – vaalirahoitetutkin - päättäjät näitä hankkeita tukevat.

Ainakin taloudellinen katastrofi on se, miten Suomessa on hukattu valtavat mahdollisuudet olla uusiutuvan energian edelläkävijä. Vuosia sitten Suomessa oli hyvin edistyksellistä tuulivoimatekniikkaa. Kun uusiutuvaa energiaa poliittisesti jarrutettiin ei ollut kotimarkkinoita ja muualla mentiin edelle. Tanskassa on maailman suurin tuulivoimatekniikan valmistaja. Tanskan valtio on saanut jokaista tuulivoimaan sijoittamaansa kruunua kohti enemmän kuin viisi kruunua takaisin.

Suomen olosuhteet aurinkosähkön tuotantoon ovat vastaavat kuin Keski-Saksassa, siis hyvät.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston laskelmat v. 2012 osoittivat, että ydinvoiman rakentaminen uuteen paikkaan on tuulivoimaa kalliimpaa. Ero tuulivoiman hyväksi on nyttemmin selvästi kasvanut. Halvaksi energiaksi mainostettu ydinsähkö näyttää muun tekniikan kehittyessä jäävän kalleimmaksi.

Suomessa voidaan vieläkin tehdä täyskäännös energiapolitiikassa. Nyt sillä on jo kiire. Keskeneräiset ydinlaitokset on syytä jättää kesken. Jos tuulivoima on kadehdittavan hyvä bisnes, miksi valtio ei rakenna sitä itse?