Kohti tasapainoa

Poliittisen johtajuuden ytimen on sanottu olevan siinä, että pystytään vastaamaan polttavimpiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Nuo kysymykset, ongelmat ovat yleensä nähtävissä pitkän aikaa ennen kuin aika on kypsä niihin vastaamiselle. Aika on kypsä kun kansalaisista riittävän suuri osa kokee muutoksen tarpeelliseksi ja tarjotun vaihtoehdon uskottavaksi.

Kun on kyse suurista yhteiskunnallisista murroksista, muutoksen paineen on yleensä kasvettava suureksi ennen kuin olemassa olevat vanhat uskomukset ja rakenteet murtuvat. Tällainen on tilanne tällä hetkellä. Muutoksen paine kasvaa, mutta se ei ole vielä löytänyt ilmeistä purkautumistietään.

”Asioita on hyvä katsoa vähän laajemmasta näkökulmasta”
Jotta voimme muodostaa oman kuvamme tämän hetkisestä todellisuudesta, on hyvä jakaa se ainakin kahteen osaan, olosuhteisiin ja valintoihin.

Olosuhteista esimerkki Kiinasta: Jos Kiinan talous kasvaa 8 prosenttia vuodessa, se saavuttaa USA:n vuoden 2004 tason henkeä kohti laskettuna v. 2031. Tuolloin Kiinassa odotetaan olevan 1,45 miljardia ihmistä.
USA:ssa viljaa kulutetaan n. 900 kg henkeä kohti vuodessa. Jos kiinalaiset kuluttaisivat saman verran viljaa henkeä kohti, se veisi n. 2/3 maailman nykyisestä viljan tuotannosta. Jos kiinalaiset kuluttaisivat paperia v. 2031 kuten USA:laiset nyt, se tarkoittaisi maailman paperin kulutuksen kaksinkertaistumista nykyisestä. Ja jos kiinalaisten öljynkulutus henkeä kohti saavuttaa USA:n vuoden 2005 tason, Kiina kuluttaa öljyä 99 miljoonaa barrelia päivässä. V. 2005 maailman öljyn tuotanto oli yhteensä 84 miljoonaa barrelia päivässä.
On huomattava, että Intian väkiluvun odotetaan ohittavan Kiinan ennen vuotta 2030. Nykyisten arvioiden mukaan luonnonvaroja kulutetaan n. 1,4 kertaa niin paljon kun maapallo niitä tuottaa. Näyttää siis selvältä, että aineellisen kulutuksen jatkuvaan kasvuun ei voida nojata.

Sitten esimerkki valinnoista: Verotusta on Suomessa kevennetty vuositasolla yli 6 miljardia euroa viimeisten 14 vuoden aikana. Samaan aikaan peruspalveluita ja pienituloisten tulonsiirtoja on ajettu alas. Kysymys on poliittisista valinnoista ja yhteiskuntakehityksen suunnasta.

Aikamme suurimpia yhteiskunnallisia kysymyksiä on, miten aineellisen kulutuksen väheneminen sovitetaan yhteen inhimillisen hyvinvoinnin lisäämisen kanssa.
Tämä vallitsevan taloudellisen ajattelun kannalta mahdottomalta tuntuva kysymys on ratkaistavissa, kun monien tutkimusten perusteella tiedetään, että perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen ihmisten kokema hyvinvointi ei riipu tulojen lisääntymisestä.
Hyvä perustelu kysymyksen ratkaisemiselle on myös se, että mitä ilmeisimmin voimme valita inhimillisen hyvinvoinnin lisäämisen ja vähentämisen välillä, mutta aineellinen kulutus ei voi jatkuvasti kasvaa.

Itsenäisyyspuolue, Suomi ja EU
Me Itsenäisyyspuolueessa valitsemme ne asiat, jota ovat meille
keskeisiä. Keskeisiä tavoitteita meille ovat Suomen itsenäisyyden
palauttaminen EU:sta eroamalla, sotilasliittojen torjuminen ja
oikeudenmukainen yhteiskuntakehitys.

Kysymys EU:sta eroamisesta on saanut Itsenäisyyspuolueessa
erikoisaseman, koska katsomme, että välttämättömien suurten
yhteiskunnallisten muutosten toteuttaminen on mahdollista vain
suuryritysten ja suurten EU-maiden johtaman EU:n ulkopuolella.
Tällaisia muutoksia ovat esim. verotuksen muuttaminen
oikeudenmukaisemmaksi, peruspalvelujen turvaaminen,
eriarvoisuuden vähentäminen sekä oman ulko- ja
turvallisuuspolitiikan toteuttaminen.
Näemme, että Suomi tarvitsee mm. itsenäisen talouspolitiikan
ja oman rahan sekä oman maatalous- ja aluepolitiikan.

Itsenäisyyspuolueella on kaikki perusteet pitää kiinni
tavoitteistaan. Keskeiset tavoitteemme joko ovat tai tulevat
olemaan jossakin vaiheessa suomalaisten enemmistön tavoitteita.

Itsenäisyyspuolueen on omalla toiminnallaan luotava tilanne,
jossa äänestäjät käyttävät puoluetta välineenä tarvittavan
muutoksen aikaan saamiseen.

EU-vaalit
Käydyissä EU-vaaleissa Itsenäisyyspuolue saavutti minimitavoitteen. Puolue on nyt tunnetumpi kuin se oli vaikkapa puoli vuotta sitten. Muuten tulos oli pettymys.

Itsenäisyyspuolueen alhainen vaalikannatus ei johdu sen tavoitteista, vaan siitä, että puolueella ei ole käytettävissään veronmaksajilta kerättyjä puoluetukia, liike-elämän tai etujärjestöjen korruptiorahaa eikä tasa-arvoista pääsyä valtakunnalliseen mediaan.


Eduskuntavaalit 2011
Seuraavat eduskuntavaalit ovat viimeistään v. 2011. Vaalityö on aloitettava nyt. Onnistuminen eli paikkojen saaminen vaatii suunnitelmallisuutta, hyvää yhteistyötä ja keskittymistä oleelliseen.

Onnistumisen kannalta ensiarvoista on paikallisen toiminnan aktiivisuus.
Eduskuntavaalit käydään vaalipiireittäin. Jokaisessa vaalipiirissä, jossa pyritään vakavaan vaalityöhön, on keskityttävä jo nyt siihen, että löydämme täyden listan hyviä ehdokkaita. Piirijärjestöille kuuluu vastuu piirien eduskuntavaalityöstä.

Itsenäisyyspuolueen on itse tehtävä itsensä tunnetuksi koko maassa. Meidän on kehitettävä omaa tiedonvälitystämme erityisesti internetin eri mahdollisuuksia hyväksi käyttäen.

Tarvitsemme uusia ideoita julkisuuskynnyksen ylittämiseksi ja taloudellisen pohjan rakentamiseksi. Tarvitsemme työhömme vastuuta ottavia ihmisiä ja vastuun jakamista.

Aivan keskeistä on se, että pystymme tarjoamaan Itsenäisyyspuolueen jäsenille ja kannattajille mielekkäitä tapoja toimia yhteisten tavoitteidemme puolesta. Säännöllinen yhteydenpito paikallisessa toiminnassa on tärkeää.

On myös syytä pohtia tarkasti, millaisin painotuksin tuomme esille tavoitteemme. Itsenäisyyspuolue on juuri se puolue, jota suomalaiset tarvitsevat suuren yhteiskunnallisen muutoksen tekemiseen. Meidän tehtävämme on kertoa tämä kansalaisille.

Voimme tehdä työtämme hyvillä mielin, sillä Itsenäisyyspuoluetta tarvitaan.

Vaalitulos oli Itsenäisyyspuolueen kannalta pettymys. Suomalaisten kasvava tyytymättömyys harjoitettuun politiikkaan purkautui ps + kd –vaaliliittoon ja äänestämättä jättämiseen.

Osallistumalla EU-vaaleihin Itsenäisyyspuolue saavutti kuitenkin ainakin yhden tavoitteen. Puolueen tuntee nyt entistä useampi suomalainen.

Kaikille Itsenäisyyspuolueen äänestäjille ja vaalityön tekijöille kuuluu lämmin kiitos. Itsenäisyyspuolueen ehdokkaat ja kampanjaan osallistuneet vapaaehtoiset tekivät arvokasta ja hienoa työtä.

Itsenäisyyspuolueen vaaliteema – Erotaan EU:sta – tavoitti entistä suuremman kiinnostuneiden joukon ja vaalikentältä saatu palaute antaa voimakkaan kehotuksen jatkaa työtä.

Suurin osa suomalaisista haluaisi, että tärkeimmistä asioista päätettäisiin Suomessa. Maassamme on 1-2 miljoonaa äänioikeutettua, jotka haluavat sekä Suomen eroavan EU:sta että torjuvan Nato-jäsenyyden. Itsenäisyyspuolueen alhainen EU-vaalikannatus ei johdukaan sen tavoitteista, vaan siitä, että puolueella ei ole käytettävissään veronmaksajilta kerättyjä puoluetukia eikä tasa-arvoista pääsyä valtakunnalliseen mediaan.

Vaalitulos on isku suurimmille puolueille. On kuvaavaa, että kolme vielä suurta puoluetta saivat yhteensä vain 23,9 prosenttia kaikkien äänioikeutettujen äänistä.

Vaalien voittajien on nyt aika näyttää, mitä he vaalivoitollaan tekevät.

EU:lla ei ole missään vaiheessa ollut kansalaisten luottamusta. Käydyt vaalit osoittavat epäluottamuksen kasvavan. Tämä on luonnollista, kun kyseessä on harvainvalta, jota johtavat suurten jäsenmaiden lisäksi suuryhtiöt lobbareineen. Epädemokraattisesta EU:sta ei ole ratkaisijaksi käsillä olevassa talouskriisissä eikä muissa aitoa kansainvälistä yhteistyötä vaativissa kriiseissä.

Suomalaisilla on syytä olla valmius ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä. Tulevaisuuteen katsominen tarkoittaa varautumista Euroopan Unionin jälkeiseen aikaan. Kutsu itsenäisen tulevaisuuden rakentamiseen koskee kaikkia suomalaisia, mutta aivan erityisesti nuorisoa, jolle Itsenäisyyspuolue haluaa antaa keinot ja mahdollisuuden vaikuttaa kohtaloonsa.

Suomalaisista äänioikeutetuista n. 1-2 miljoonaa haluaa Suomen eroavan EU:sta ja pysyvän erossa Natosta. Näillä itsenäisyys- ja puolueettomuusmyönteisillä ei ole tällä hetkellä yhtään edustajaa eduskunnassa eikä suomalaisten EU-parlamentaarikkojen joukossa.

Asiaan on mahdollista saada muutos EU-vaaleissa. Äänestäjän kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Julkisuudessa suurin otsikoin esillä pidetty EU-kriittisyys ei tuo mitään muutosta harjoitettavaan politiikkaan.

Kaikki eduskuntapuolueet ovat enemmän tai vähemmän kriittisiä EU:n suhteen, mutta mikään niistä ei vaadi Suomen eroa EU:sta.

Itsenäisyyspuolueen vaatimusta EU:sta eroamisesta on väitetty epärealistiseksi. On syytä kysyä, kumpi on enemmän realismia, sekö, että suomalaiset muuttavat suurten jäsenmaiden ja suuryritysten hallitseman EU:n paremmaksi, vaiko se, että suomalaiset palauttavat menetetyn itsenäisyyden ja oman päätösvallan tulevaisuutemme perustaksi.

Yhdenkin Itsenäisyyspuolueen ehdokkaan valinta pakottaisi julkiseen keskusteluun nyt vaietuista Suomen tulevaisuuden vaihtoehdoista.

Käsillä olevat EU-vaalit ovat mahdollisuuksien vaalit. Mahdollisuudet kannattaa käyttää.

Maailmanlaajuinen talouskriisi on myös talousjärjestelmän kriisi. Yksi keskeisiä tekijöitä kriisin taustalla on pääomien liikuttelun vapaus, joka on tehnyt ennennäkemättömän keinottelun mahdolliseksi. Joidenkin keinottelijoiden valtavien voittojen kääntöpuolella ovat valtavat tappiot, jotka lankeavat tavallisten kansalaisten – veronmaksajien – maksettaviksi.

Keinottelutalous on tehty mahdolliseksi poliittisin päätöksin. EU:n perussopimuksiin on kirjattu, että ”jäsenmaat eivät saa puuttua pääomien liikkeisiin”. Näin EU suosii keinottelua samalla kun se kieltää jäsenmaita suosimasta paikallista taloutta tai työllisyyttä.

EU:n tärkeimpiä taustavoimia ovat sen suurten jäsenmaiden lisäksi suuryritykset. Ne ovat hyötyneet unionin valtaa ja pääomia keskittävästä politiikasta, joka on lisännyt eriarvoisuutta ja köyhyyttä. EU:n politiikan häviäjiä ovat ihmisten enemmistön lisäksi demokratia ja ympäristö.

Kansainvälisten kriisien ratkaisemiseen tarvitaan enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Sitä voi kuitenkin tehdä vain sellainen maa, jolla on päätösvalta omiin asioihinsa. EU on tässäkin ongelma eikä ratkaisu. Olisi jo korkea aika avata avoin julkinen keskustelu Suomen tulevaisuuden vaihtoehdoista.

Itsenäisyyspuolue esittää – toisin kuin mikään eduskuntapuolueista – selkeän vaihtoehdon EU-jäsenyydelle: Erotaan EU:sta ja rakennetaan Suomesta oikeudenmukainen ja hyvin voiva yhteiskunta, joka on sotilasliittojen ulkopuolella.