Vallassa olevat puolueet ovat menettäneet oikeutuksen hoitaa maamme asioita – sikäli kun oikeutusta on ollutkaan. Tähän mennessä paljastunut korruptio antaa aiheen vaatia uusia eduskuntavaaleja.
Oleellisempaa kuin vaalien pitoaika on kuitenkin se, miten eri puolueet ja ehdokkaita asettavat ryhmät saavat asiansa esille tulevien eduskuntavaalien alla. Aikaisempaa menettelyä ei voi pitää kansalaisten valinnanvapautta kunnioittavana.
Etujärjestöjen, hämäräliikemiesten, suuryritysten ja eri säätiöiden antama vaali- ja puoluerahoitus ilmeisesti vähenee jatkossa. Mutta miten käy muulle korruptiolle?
Vieläkö saamme nähdä, että ennen kuin yhtään ääntä on vaaleissa annettu, puolueet jaetaan eri ryhmiin? Toisille annetaan media-aikaa ja tilaa runsaasti ja toisille vain vähän jos ollenkaan?
Eduskuntapuolueet ovat huolehtineet siitä, että niiden vaalirahoitus on turvattu äänestäjien taskuista otetulla puoluetuella – joka on tänä vuonna 40 miljoonaa euroa. Jos valtapuolueet uskoisivat asiaansa ja omaan politiikkaansa, ne kutsuisivat haastajat edes vaalien alla saman pöydän ääreen keskustelemaan ja väittelemään. Maan ja maailman asiat ovat sillä tolalla, että vallan tavoittelun sijasta pitäisi pyrkiä löytämään kestäviä ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin.
Muutos nykyiseen menoon tulee varmasti. Miten ja milloin, on vielä epävarmaa. Olisi kaikkien etu, että muutos tapahtuisi mahdollisimman rehellisten ja vapaiden vaalien kautta.
keskiviikko 23. syyskuuta 2009
tiistai 22. syyskuuta 2009
Rakenteellinen korruptio on paljon nähtyä laajempaa
Suomalainen poliittinen korruptio on tullut osittain julki. Rakenteellisen korruption koko laajuudesta ja merkityksestä ei julkista keskustelua ole vielä edes aloitettu.
Yritysten, etujärjestöjen ja – kuten on nähty – myös ns. yleishyödyllisten yhteisöjen rahoitus on taannut jo pitkään valtapuolueiden ehdokkaiden menestyksen eri vaaleissa.
Lisäksi eduskuntapuolueet voivat käyttää toimintaansa veronmaksajilta kerättyä puoluetukea, jota ne saavat kuluvana vuonna jokaisena arkipäivänä n. 170 000 euroa. Mitä se on, ellei rakenteellista korruptiota, kun samalla uudet yrittäjät suljetaan rahoituksen ulkopuolelle? Nykyiset eduskuntapuolueet pyrkivät kaiken lisäksi tekemään eduskunnasta suljetun seuran muuttamalla vaalilakia siten, että käyttöön otetaan valtakunnallinen äänikynnys.
Oma herkkä lukunsa rakenteellisessa korruptiossa on median asema. Politiikassa elintärkeä media-aika ja –tila ovat mitä suurimmassa määrin rahan arvoisia. Niitä voi ostaa rahalla, mutta paljon suurempi osuus politiikan ja sen tekijöiden esillä olosta tapahtuu maksutta. On siis erittäin merkityksellistä, miten media jakaa aikansa ja tilansa puolueille ja politiikan tekijöille.
Puoluelaki velvoittaa valtion määräysvallassa olevia tahoja kohtelemaan kaikkia puolueita – ei siis vain eduskuntapuolueita – tasavertaisesti. Määräys ei ole käytännössä toteutunut. Siitä, miten yksityiset viestimet kohtelevat puolueita, ei ole mitään lakia.
On syytä kysyä, pitäisikö erityisesti sähköistä mediaa velvoittaa antamaan jokin määrätty tila kaikille puoluerekisterissä oleville puolueille. Jos kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia halutaan parantaa ja pyritään aidosti vapaisiin vaaleihin, on tehtävä suuria muutoksia puolueiden nykyiseen kohteluun.
Esimerkkejäkin puolueiden toisenlaisesta kohtelusta löytyy. Tanskassa kaikki rekisteröidyt puolueet saavat vuosittain määrätyn määrän tv-aikaa. Britanniassa posti kuljettaa vaalimateriaalin veloituksetta ja Ruotsissa puoluetukea maksetaan myös parlamentin ulkopuolella oleville puolueille.
On myös olemassa yksi varma ja helppo tapa parantaa demokratian tilaa. Se on sitovien kansanäänestysten käyttöön ottaminen. Ns. edustuksellinen demokratia edustaa nyt lähes kaikkia muita kuin äänestäjiä. Muutos on välttämätön.
Yritysten, etujärjestöjen ja – kuten on nähty – myös ns. yleishyödyllisten yhteisöjen rahoitus on taannut jo pitkään valtapuolueiden ehdokkaiden menestyksen eri vaaleissa.
Lisäksi eduskuntapuolueet voivat käyttää toimintaansa veronmaksajilta kerättyä puoluetukea, jota ne saavat kuluvana vuonna jokaisena arkipäivänä n. 170 000 euroa. Mitä se on, ellei rakenteellista korruptiota, kun samalla uudet yrittäjät suljetaan rahoituksen ulkopuolelle? Nykyiset eduskuntapuolueet pyrkivät kaiken lisäksi tekemään eduskunnasta suljetun seuran muuttamalla vaalilakia siten, että käyttöön otetaan valtakunnallinen äänikynnys.
Oma herkkä lukunsa rakenteellisessa korruptiossa on median asema. Politiikassa elintärkeä media-aika ja –tila ovat mitä suurimmassa määrin rahan arvoisia. Niitä voi ostaa rahalla, mutta paljon suurempi osuus politiikan ja sen tekijöiden esillä olosta tapahtuu maksutta. On siis erittäin merkityksellistä, miten media jakaa aikansa ja tilansa puolueille ja politiikan tekijöille.
Puoluelaki velvoittaa valtion määräysvallassa olevia tahoja kohtelemaan kaikkia puolueita – ei siis vain eduskuntapuolueita – tasavertaisesti. Määräys ei ole käytännössä toteutunut. Siitä, miten yksityiset viestimet kohtelevat puolueita, ei ole mitään lakia.
On syytä kysyä, pitäisikö erityisesti sähköistä mediaa velvoittaa antamaan jokin määrätty tila kaikille puoluerekisterissä oleville puolueille. Jos kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia halutaan parantaa ja pyritään aidosti vapaisiin vaaleihin, on tehtävä suuria muutoksia puolueiden nykyiseen kohteluun.
Esimerkkejäkin puolueiden toisenlaisesta kohtelusta löytyy. Tanskassa kaikki rekisteröidyt puolueet saavat vuosittain määrätyn määrän tv-aikaa. Britanniassa posti kuljettaa vaalimateriaalin veloituksetta ja Ruotsissa puoluetukea maksetaan myös parlamentin ulkopuolella oleville puolueille.
On myös olemassa yksi varma ja helppo tapa parantaa demokratian tilaa. Se on sitovien kansanäänestysten käyttöön ottaminen. Ns. edustuksellinen demokratia edustaa nyt lähes kaikkia muita kuin äänestäjiä. Muutos on välttämätön.
Valtuustoaloite elintarvikkeiden hankkimisesta
Alajärven kaupunki hankkii elintarvikkeita esim. kouluille hankintarenkaan kautta. Kun ruuan alkuperää on kysytty kunnan elintarvikehuollosta vastaavilta, on tullut esille, että tarkkaa tietoa siitä, mistä ruoka tulee, ei ole, mutta on selvää, että osa hankintarenkaan kautta tulevasta perusruuastakin tulee ulkomailta.
Lapset ja muutkin kuntalaiset ansaitsevat terveellistä ja turvallista
ruokaa. Ruuan hyvä laatu voidaan parhaiten taata, kun se
hankitaan läheltä. Kun ruokaa ei tarvitse kuljettaa pitkiä
matkoja, ei tarvita kemikaaleja säilöntäaineiksi ja ympäristö
kuormittuu vähemmän kun kuljetusmatkat ovat lyhyempiä.
Maatalousministeri oli äskettäin pöyristynyt siitä, että Suomen
kouluihin tuodaan eineksiä mm. Puolasta ja muualta
Keski-Euroopasta. Ministerin mukaan kilpailusäännökset eivät
estä lähiruuan suosimista.
Esitän, että Alajärven kaupunki tekee päätöksen, että kaupunki hankkii vain kotimaisia peruselintarvikkeita. Päätöstä perustellaan terveydellisillä ja ympäristösyillä. Ensivaiheessa pyritään vaikuttamaan siihen, että hankintarengas päättää hankkia elintarvikkeet vain Suomesta ja ellei hankintarengas kyseistä päätöstä tee, kaupunki irtautuu hankintarenkaasta.
Jos laskemme, että tuontiruoka tulee meille halvemmaksi, on syytä lisätä tuontielintarvikkeiden hintaan myös tuonnin aiheuttaman työttömyyden kustannukset.
Alajärvellä 21.9.2009
Antti Pesonen
Kaupunginvaltuutettu
Lapset ja muutkin kuntalaiset ansaitsevat terveellistä ja turvallista
ruokaa. Ruuan hyvä laatu voidaan parhaiten taata, kun se
hankitaan läheltä. Kun ruokaa ei tarvitse kuljettaa pitkiä
matkoja, ei tarvita kemikaaleja säilöntäaineiksi ja ympäristö
kuormittuu vähemmän kun kuljetusmatkat ovat lyhyempiä.
Maatalousministeri oli äskettäin pöyristynyt siitä, että Suomen
kouluihin tuodaan eineksiä mm. Puolasta ja muualta
Keski-Euroopasta. Ministerin mukaan kilpailusäännökset eivät
estä lähiruuan suosimista.
Esitän, että Alajärven kaupunki tekee päätöksen, että kaupunki hankkii vain kotimaisia peruselintarvikkeita. Päätöstä perustellaan terveydellisillä ja ympäristösyillä. Ensivaiheessa pyritään vaikuttamaan siihen, että hankintarengas päättää hankkia elintarvikkeet vain Suomesta ja ellei hankintarengas kyseistä päätöstä tee, kaupunki irtautuu hankintarenkaasta.
Jos laskemme, että tuontiruoka tulee meille halvemmaksi, on syytä lisätä tuontielintarvikkeiden hintaan myös tuonnin aiheuttaman työttömyyden kustannukset.
Alajärvellä 21.9.2009
Antti Pesonen
Kaupunginvaltuutettu
Tunnisteet: elintarvikkeet, lähiruoka, ruokaturvallisuus, ympäristö
tiistai 8. syyskuuta 2009
Vanhustenhoidon surkea tila ollut tiedossa vuosia
Lääninhallitusten tekemien selvitysten mukaan vanhustenhoidossa on paljon puutteita. Kaikissa selvityksissä arvioidaan mm., ettei hoitajilla ole missään riittävästi aikaa vanhuksille. Peruspalveluministeri on tiedoista järkyttynyt.
Uutinen vuodelta 2006: ”Vanhusten hoitotilanne Suomessa on surkea"
(YLE, Julkaistu 31.03.2006, klo 18.07)
”Vanhusten hoitotilanne Suomessa on katastrofaalinen, sanoo lääketieteen professori Sirkka-Liisa Kivelä.
Vanhustenhoidosta raporttia sosiaali- ja terveysministeriölle parhaillaan valmisteleva Kivelä sanoi YLEn Radiouutisten haastattelussa, että asiantuntemusta vanhustenhoitoon ei Suomessa ole lähimainkaan riittävästi.
Esimerkiksi vanhuuspsykiatria lopetettiin koulutuksesta erikoisalana EU:hun liittymisen myötä. Lääkärikoulutukseen kuuluu pakollisia geriatrian opintoja vain kaksi opintoviikkoa.
Suurin este hoidon kunnolliseen järjestämiseen on Kivelän mielestä poliittisen tahdon puuttuminen.”
2007: http://yle.fi/vintti/yle.fi/genreportaalit/portaali-259.html?genre=terveys&osannimi=terveys_uutiset&jutunid=8419
Poliittinen tahto kunnolliseen vanhustenhoitoon ja muiden peruspalvelujen järjestämiseen puuttuu myös nykyisestä eduskunnasta ja hallituksesta. Puheita ja lupauksia kyllä riittää.
Mikään ei muutu ennen kuin politiikan suunta muuttuu. Nyt politiikan suunnan sanelevat suuryritysten ja ns. markkinoiden edut. Muutos lähtee siitä, että kansalaiset saavat tarpeekseen ja vaihtavat vaaleissa eduskuntaan sellaiset edustajat, jotka muuttavat politiikan palvelemaan ihmisten tarpeita.
Peruspalvelujen osuutta taloudesta on kasvatettava. Samalla on lopetettava kansallisvarallisuuden ja peruspalvelujen yksityistäminen ja siirtäminen ulkomaiseen omistukseen.
Suuryritysten etuja ajavan EU:n keskeisiä tavoitteita on julkisen sektorin supistaminen. Siksi on selvää, että tarpeellisia hyvinvointipalvelut pelastavia muutoksia voidaan tehdä vain EU:n ulkopuolella.
Uutinen vuodelta 2006: ”Vanhusten hoitotilanne Suomessa on surkea"
(YLE, Julkaistu 31.03.2006, klo 18.07)
”Vanhusten hoitotilanne Suomessa on katastrofaalinen, sanoo lääketieteen professori Sirkka-Liisa Kivelä.
Vanhustenhoidosta raporttia sosiaali- ja terveysministeriölle parhaillaan valmisteleva Kivelä sanoi YLEn Radiouutisten haastattelussa, että asiantuntemusta vanhustenhoitoon ei Suomessa ole lähimainkaan riittävästi.
Esimerkiksi vanhuuspsykiatria lopetettiin koulutuksesta erikoisalana EU:hun liittymisen myötä. Lääkärikoulutukseen kuuluu pakollisia geriatrian opintoja vain kaksi opintoviikkoa.
Suurin este hoidon kunnolliseen järjestämiseen on Kivelän mielestä poliittisen tahdon puuttuminen.”
2007: http://yle.fi/vintti/yle.fi/genreportaalit/portaali-259.html?genre=terveys&osannimi=terveys_uutiset&jutunid=8419
Poliittinen tahto kunnolliseen vanhustenhoitoon ja muiden peruspalvelujen järjestämiseen puuttuu myös nykyisestä eduskunnasta ja hallituksesta. Puheita ja lupauksia kyllä riittää.
Mikään ei muutu ennen kuin politiikan suunta muuttuu. Nyt politiikan suunnan sanelevat suuryritysten ja ns. markkinoiden edut. Muutos lähtee siitä, että kansalaiset saavat tarpeekseen ja vaihtavat vaaleissa eduskuntaan sellaiset edustajat, jotka muuttavat politiikan palvelemaan ihmisten tarpeita.
Peruspalvelujen osuutta taloudesta on kasvatettava. Samalla on lopetettava kansallisvarallisuuden ja peruspalvelujen yksityistäminen ja siirtäminen ulkomaiseen omistukseen.
Suuryritysten etuja ajavan EU:n keskeisiä tavoitteita on julkisen sektorin supistaminen. Siksi on selvää, että tarpeellisia hyvinvointipalvelut pelastavia muutoksia voidaan tehdä vain EU:n ulkopuolella.
Tunnisteet: ero eu:sta, julkinen sektori, peruspalvelut, vanhustenhoito
perjantai 4. syyskuuta 2009
Poliittisen parodian mahdottomuudesta
Parodia (suomeksi ivamukaelma) on nykyään mahdotonta, he tekevät sen itse. Nämä Paavo Haavikon sanat tulevat mieleen, kun kuuntelee Suomen poliittisen johdon puheita.
Valtionvarainministeri Kataisen mukaan ”Suomi on ajautumassa vaarallisille vesille” talouden suhteen. Siis ajautumassa. Kun Katainen itse on ollut Suomi-laivan komentosillalla kaksi ja puoli vuotta. Mitä hän on siellä tehnyt paitsi jatkanut valtion omaisuuden myyntiä polkuhintaan ulkomaille ja taannut eriarvoisuuden lisääntymisen rikkaimpia suosivalla veropolitiikalla?
Maatalousministeri Anttila on ”pöyristynyt” siitä, että suomalaisille koululaisille syötetään mm. Puolasta tuotuja perunoita ja eineksiä. Samaan aikaan suomalainen perunanviljelijä saa perunoistaan 8 senttiä kilolta, joka ei ole puoltakaan tuotantokustannuksista. Maatalousministerin puolue on kuitenkin
saanut aikaan nykyisen tilanteen lupaamalla kaikkea hyvää EU-jäsenyyden myötä. Onko lähiruokaa puheissaan kannattava pääministeri yhtä pöyristynyt?
Ministeri Väyrynen on viimeksi sanonut, että euroon siirtyminen oli virhe Suomelta. Väyrynen oli itse Ahon hallituksen ministerinä käännyttämässä suomalaisia EU-jäsenyyden kannalle. Sittemmin hän on vastustanut EU-jäsenyyttä ja myöhemmin kannattanut sitä, kunhan EU:sta tehdään hajautettu liittovaltio eikä keskitetty sellainen.
Esille tullut eduskuntapuolueiden saama rahoitus antaa aiheen kysyä, onko Suomen ns. edustuksellinen demokratia itsessään parodia. Kun äänestäjien veroina maksamat vuotuiset 40 miljoonaa euroa puoluetukia eivät riitä äänten ostamiseen, tarvitaan hämäräliikemiesten, suuryritysten ja etujärjestöjen rahaa lisäksi. Tätä sitten sanotaan edustukselliseksi demokratiaksi.
Haavikko oli tarkkanäköinen.
Valtionvarainministeri Kataisen mukaan ”Suomi on ajautumassa vaarallisille vesille” talouden suhteen. Siis ajautumassa. Kun Katainen itse on ollut Suomi-laivan komentosillalla kaksi ja puoli vuotta. Mitä hän on siellä tehnyt paitsi jatkanut valtion omaisuuden myyntiä polkuhintaan ulkomaille ja taannut eriarvoisuuden lisääntymisen rikkaimpia suosivalla veropolitiikalla?
Maatalousministeri Anttila on ”pöyristynyt” siitä, että suomalaisille koululaisille syötetään mm. Puolasta tuotuja perunoita ja eineksiä. Samaan aikaan suomalainen perunanviljelijä saa perunoistaan 8 senttiä kilolta, joka ei ole puoltakaan tuotantokustannuksista. Maatalousministerin puolue on kuitenkin
saanut aikaan nykyisen tilanteen lupaamalla kaikkea hyvää EU-jäsenyyden myötä. Onko lähiruokaa puheissaan kannattava pääministeri yhtä pöyristynyt?
Ministeri Väyrynen on viimeksi sanonut, että euroon siirtyminen oli virhe Suomelta. Väyrynen oli itse Ahon hallituksen ministerinä käännyttämässä suomalaisia EU-jäsenyyden kannalle. Sittemmin hän on vastustanut EU-jäsenyyttä ja myöhemmin kannattanut sitä, kunhan EU:sta tehdään hajautettu liittovaltio eikä keskitetty sellainen.
Esille tullut eduskuntapuolueiden saama rahoitus antaa aiheen kysyä, onko Suomen ns. edustuksellinen demokratia itsessään parodia. Kun äänestäjien veroina maksamat vuotuiset 40 miljoonaa euroa puoluetukia eivät riitä äänten ostamiseen, tarvitaan hämäräliikemiesten, suuryritysten ja etujärjestöjen rahaa lisäksi. Tätä sitten sanotaan edustukselliseksi demokratiaksi.
Haavikko oli tarkkanäköinen.
Tunnisteet: edustuksellinen demokratia, euro, maatalouspolitiikka, parodia, talouspolitiikka
Tilaa: Blogitekstit (Atom)