Kohti tasapainoa

On mieletöntä, että valtiot velkaantuvat yksityisille
pankeille ja sijoittajille. Terveessä tilanteessa valtio
luo itse rahansa keskuspankkinsa kautta. Rahan hallinta
kuuluu valtiolle.

Nykyinen rahajärjestelmä perustuu velkaan. Yksityisille
pankeille on annettu oikeus luoda lainanannolla uutta rahaa.
Velkaa on enemmän kuin rahaa. Velallisten on maksettava velan
lisäksi korkoa. Näin on luotu talouskasvun pakko. Vain
jatkuva talouskasvu estää vararikot ja pankkikriisit.
Järjestelmä suosii pankkeja ja keinottelijoita todellista
varallisuutta luovien työntekijöiden ja yrittäjien
kustannuksella. Järjestelmä on luonnostaan epävakaa ja luo
itse toistuvia kriisejä.

Talouskasvu on perustunut velkaantumisen lisäksi
luonnonvarojen käytön jatkuvalle kasvulle. Nyt
luonnonvarojen käyttö ylittää niiden uusiutumisen jo
noin 50 prosentilla. Kumpikin kasvun tie näyttää kuljetun
loppuun.

Yksityisiltä pankeilta tulee poistaa oikeus velan luomiseen
tyhjästä. Rahan luomista pitää valvoa ja kiertävää rahamäärää
säädellä verottamalla. Valtion ei siis tule painaa rahaa
loputtomiin.

Euroopan unioni on kylläkin käytännössä valtio, mutta
epäonnistunut sellainen. Vaikka EU:lla on lähes kaikki
valtion toimivalta, yksi siltä puuttuu ja sen mukana kaikki.
Sillä ei ole kansalaisten luottamusta. EU on keinotekoinen,
monista erilaisista kulttuureista muodostettu demokratian
vastainen suurvaltarakennelma. EU:n vahvistaminen merkitsee
rahan vallan vahvistamista ja jo epäonnistuneen politiikan
kiihdyttämistä.

EU-Suomesta on tulossa tyhjiin imetty Euroopan peräkylä.
Suomen on erottava eurosta ja EU:sta. Mitä pikemmin, sen
parempi.

Suomi ei tarvitse ulkomaista velkaa, kun sillä on oma raha,
keskuspankki ja päätösvalta.

Itsenäisyyspuolue (IPU) on koko euroajan ja jo sitä ennen
varoittanut euron vahingollisuudesta. Nyt on aika ottaa esille
kysymys, mitä euron ja EU-jäsenyyden jälkeen. IPU:n
tavoiteohjelma vastaa tähän kysymykseen. Suomen uusi tie
lähtee maamme itsenäisyyden ja oman rahan palauttamisesta.