Kohti tasapainoa

Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (Sdp) kirjoitti
Ilkka-lehdessä 12.5. vaalituloksesta ja EU-jäsenyydestä.
Kumpula-Natri kirjoitti mm. "Olen tyytyväinen alle viiden
prosentin asuntolainaani. Tiedän, että 90-luvun vaihteessa
moni joutui maksamaan lähes 18 prosentin korkoa
asuntolainastaan."

Noin kyllä tapahtui, mutta onko Kumpula-Natri tietoinen
siitä, että 1990-luvun alun lama johtui valmistautumisesta
EU-jäsenyyteen? Paljolti demaripresidentti Koiviston ja
demarivaltionvarainministeri Liikasen ansiosta Suomessa
vapautettiin pääomien siirtely, joka johti valtavaan
keinottelukuplaan. Viimeiseen asti pidettiin kiinni
vahvasta valuuttakurssista, joka johti pakkodevalvaatioihin.
Mahtaako Kumpula-Natri muistaa, että jo v. 1989 antoi
silloinen oikeusministeri Matti Louekoski (Sdp) määräyksen
kaikille ministeriöille, että kaikki uusi lainsäädäntö
Suomessa on valmisteltava ottaen huomioon EY:n
(silloin EU oli EY) määräykset.

Kumpula-Natri kirjoittaa, että Vaasan seudun teollisesta
tuotannosta menee jopa 70 prosenttia vientiin ja EU:n sisällä
on suurin osa ostajista. Kumpula-Natrin jatko tähän on, että
"En halua Suomea irti EU:sta". Näin kirjoittaja luo kuvaa,
että vienti olisi vaikeampaa ilman EU-jäsenyyttä. Tosiasiassa
esim. Norja ja Islanti, jotka toimivat Eta-jäsenyyden
puitteissa, ovat kaupankäynnissä EU-maiden kanssa samassa
asemassa Suomen kanssa. Myös Sveitsistä kauppa käy samoin
ilman EU:ta ja Eta:akin. Sujuvan kaupankäyntiin tai alhaisiin
korkoihin ei siis tarvita EU-jäsenyyttä.

Nimimerkkikirjoittaja esitti Ilkassa 23.5., että
Itsenäisyyspuolueen (IPU) ainoa ponnin on vaatia eroamista
EU:sta. Väite ei pidä paikkaansa, vaikka tuo vaatimus on
IPU:n keskeinen tavoite. Näemme IPU:ssa, että oman itsenäisen
lainsäädäntövallan palauttaminen, oma raha ja oma
ulkopolitikka - siis valtiollinen itsenäisyys - tarvitaan
hyvinvoinnin ja turvallisuuden perustaksi.

EU-jäsenyys on kuin lukko, joka estää korjaamasta monia suuria
yhteiskunnallisia ongelmia. Tämä tulee ymmärrettäväksi, kun
tietää, että EU:n tekemien lakien ja direktiivien taustalta
löytyy suuri joukko suuryritysten lobbareita, jotka
vaikuttavat suoraan EU:ssa tehtäviin päätöksiin. EU:n
Lissabonin sopimus määrää jäsenmaat yhtenäistämään talous-,
työllisyys- ja sosiaalipolitiikkansa. Siinä ei käy hyvin.
Erno Paasilinna kirjoitti: Kansa on vähän hidas. Se ehtii
vain maksamaan laskut.