Kohti tasapainoa

Energiayhtiö-Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula tyrmää
tuulivoiman rakentamisen Suomeen. Maaseudun tulevaisuuden
haastattelussa 1.6. Kuula sanoo, että Suomeen ei kannattaisi
rakentaa tuulivoimaa käytännössä lainkaan. Perusteluksi
Kuula esittää, että tuuliolosuhteet ovat samoilla
markkinoilla toimivassa Norjassa puolet paremmat kuin
Suomessa.

Samoja perusteluja noudattaen ruokaa ei kannattaisi tuottaa
Suomessa, sillä Keski-Euroopassa ovat tuotanto-olosuhteet
paljon paremmat. Näin voidaan ajatella, jos unohdetaan
historian opetukset ruuan saatavuuden tärkeydestä. Myös
energian kotimaisuudella ja saatavuudella on merkitystä.
Varmaa tulevaisuudessa on epävarmuus. Energiahuollon
jättäminen ylikansallisten markkinoiden varaan on
lyhytnäköistä.

Taannoin eläkkeelle jäänyt Fortumin johtaja kertoi YLE:n
haastattelussa, että häntä jäi vaivaamaan työuraltaan se,
että Fortum vähätteli tuulivoimaa tahallisesti ja jatkuvasti.
Nykyisen toimitusjohtajan tuore haastattelu kertoo,
että sama vähättely jatkuu.

Fortum haluaa Suomeen lisää auringonlaskun energiaa,
ydinvoimaa, josta Sveitsi ja Saksa ovat äskettäin ilmoittaneet
luopuvansa. On surullista, että taas kerran - mm. Soneran
ja Stora-Enson viitoittamalla tiellä - suomalaisperäinen
suuryhtiö näyttää hukkaavan mahdollisuutensa.

Kun huomioidaan ydinvoiman katastrofiriskistä aiheutuvat
kustannukset - jotka nyt jäävät tavallisten kansalaisten
kannettaviksi - on ydinvoima kaikkein kallein energiantuotannon
muoto.

Energiajärjestelmän uudistaminen uusiutuvaan energiaan
perustuvaksi tarjoaa työpaikkoja, huoltovarmuutta,
omavaraisuutta ja ekologisuutta. Uusiutuvaan energiaan
siirtyminen tarvitsee kansalaisaktiivisuutta, uusia
osuuskuntia ja yrityksiä, joilla on näkemystä kauemmas kuin
hallitsevilla suuryrityksillä.

Kysymys tulevaisuuden energiasta on niin suuri ja tärkeä, että
on syytä vaatia kansanäänestystä siitä, luovutaanko Suomessa
ydinvoiman käytöstä. Kansanäänestyksen järjestämistä puoltaa
ainakin kaksi tekijää. Kansalaisilla on oikeus päättää suoraan
heitä ja tulevia sukupolvia koskevasta keskeisen tärkeästä
kysymyksestä. Toiseksi valmistautuminen kansanäänestykseen
pakottaisi laajaan ja perusteelliseen julkiseen keskusteluun
siitä, mitä eri vaihtoehdot tarkoittavat. Suomi on
keskustelun kehitysmaa, mutta se heikkous voidaan korjata.