Espanjan työttömyys on noussut yli 21 prosenttiin. Luku on
maan suurin 14 vuoteen ja euromaiden korkein. Teollisuusmaissa
on työttömiä lähes 20 miljoonaa enemmän kuin ennen nykyistä
talouskriisiä.
Meneillään on talousjärjestelmän kriisi. Sen yksi ilmentymä
on laaja työttömyys. Todellinen työttömien määrä on noin
kaksinkertainen virallisiin työttömyyslukuihin verrattuna.
Piilotettua työttömyyttä ovat osa-aikatyöt ja pätkätyöt.
Suomessa osa työttömyydestä jää piiloon työvoimakoulutuksen,
tukityöllistämisen ja työttömyyseläkkeiden ansiosta.
Talouden kasvukaan ei korjaa työttömyysongelmaa. Kasvu
saadaan aikaan paljolti tehostamalla tuotantoa eli
korvaamalla ihmistyötä koneilla. Tilastot puhuvat selvää
kieltä: Kahdenkymmenen viime vuoden aikana Suomessa
kokonaistuotantanto kaksinkertaistui ja vienti
kolminkertaistui samalla kun tehtyjen työtuntien määrä
väheni.
Järjestelmä on sellainen, että se vähentää ihmistyön tarvetta.
Siksi työttömien syyllistäminen työttömyydestään on todella
väärin.
Rahan ottaminen ainoaksi arvon mitaksi johtaa siihen, että
paljon tärkeää jää tekemättä. Monet vanhukset ovat yksin,
monet lapset liian vähällä huomiolla.
Päättäjät palvelevat ensisijaisesti joko markkinoita tai
ihmisiä. Nyt valtaosa päättäjistä on rähmällään markkinoiden
- eli käytännössä ylikansallisen talouselämän edustajien
edessä. Kun päättäjät palvelevat ensisijaisesti ihmisiä, he
ottavat tavoitteeksi työn jakamisen ja työajan lyhentämisen.
Se voidaan toteuttaa esimerksiksi siirtymällä nelipäiväiseen
työviikkoon.
Valtion ja kuntien on huolehdittava siitä, että kaikki
työkykyiset työttömät saavat työtä. Erityisesti nuorten
työllistymisestä on huolehdittava. Tämä voidaan toteuttaa
uuden työllistämistukijärjestelmän avulla. Siihen voidaan
ottaa mallia 1980-luvulla toteutetusta kokeilusta.
Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti