Veroja ja veronluonteisia maksuja peritään siis myös kaikkein pienituloisimmilta. Samaan aikaan on lisätty suuryritysten ja -sijoittajien mahdollisuuksia jättää verot kokonaan tai osittain maksamatta. Kaikkein maksukykyisimmät voivat kierrättää tulonsa erilaisten kikkailujen avulla monen portaan kautta veroparatiiseihin ja salata omistuksensa Suomessa toimivissa yrityksissä.
Kun jopa pienituloisimpia velvoitetaan maksamaan veroja, merkitsee suuryritysten ja sijoittajien vapauttaminen veronmaksusta käytännössä varastamisen tekemistä lailliseksi.
Mihin tällainen politiikka johtaa? Ainakin se rapauttaa veronmaksuhalua. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Laillistettu veronkierto ja harmaan talouden suosiminen johtavat siihen, että yhä useampi kansalainen pitää oikeana tehdä pimeää työtä ja yhä useampi pienyrittäjä on valmis jättämään kuitin tekemättä. Ihme olisi ellei näin kävisi.
Veronmaksuhalujen hiipuminen merkitsee lisääntyvää epävarmuutta. Veroilla on kuitenkin joskus ollut tarkoitus maksaa terveydenhoidon, sosiaaliturvan ja koulutuksen kaltaisia asioita.
Suomen omasta rahasta ja itsenäisestä lainsäädäntövallasta luopunut poliittinen eliitti jakaa verovaroja eri puolille mannerta keinottelevien pankkien pelastamiseen ja maksaa miljardien korkoja valtion velasta ulkomaille. Puhe vastuun kantamisesta ja yhteisvastuusta kuulostaa näiden päättäjien suusta yhä ontommalta.
J.F. Kennedy sanoi että joka kylvää etuoikeuksia, joutuu korjaamaan vallankumouksia. Edessä on vaikeita aikoja. Parempaan päin käännytään silloin kun puheet ja teot vastaavat toisiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti