Kohti tasapainoa

Europarlamentaarikko Lasse Lehtinen ehdottaa, että EU-vaalien kiinnostavuuden lisäämiseksi esitetään ehdokkaille kysymys erotaanko EU:sta vai jatketaanko? Kerrankin Lehtinen osuu asian ytimeen.

Lehtinen arvelee, että ehdokkaiden ja äänestäjien jakauma kysymykseen olisi sellainen, että 75 prosenttia haluaisi pysyä EU:ssa ja 25 prosenttia vastustaisi. Tässä Lehtinen erehtynee. Jos asiasta keskusteltaisiin avoimesti julkisuudessa, olisi ”Erotaan” –vaihtoehdon kannatus mitä todennäköisimmin huomattavasti suurempi, ehkä suurempi kuin jäsenyyden kannatus.

Jos ehdokkaat ja äänestäjät todella ottaisivat vaaleissa kantaa Lehtisen esittämään kysymykseen, olisi sillä monta mullistavaa vaikutusta. Pääsisimme viimein julkiseen keskusteluun nykyisen politiikan vaihtoehdoista ja EU-parlamenttiin valittaisiin monta – Lehtisen arvion perusteella kolme, mutta luultavimmin useampi – sellaista edustajaa, jotka tekisivät töitä sen puolesta, että Suomi eroaa EU:sta. Tähän mennessä tuollaisia europarlamentaarikkoja ei ole Suomesta ollut yhtään. EU-kriittisiä on kylläkin. Heistä täytyy erikseen mainita Esko Seppänen, joka on tehnyt hyvää työtä.

Lehtinen on oikeassa (!) toisessakin asiassa sanoessaan, että ikävistä asioista ei haluta puhua. Nykyisten valtapuolueiden ja vallanpitäjien kannalta on ikävää keskustella EU-jäsenyyden vaihtoehdoista. Ikävyys liittyy mm. siihen, että Suomi ei ole saanut EU-jäsenyydestä mitään sellaista hyvää, jota se ei olisi saanut EU:n ulkopuolella. Lienee myös ikävä keskustella siitä, että Suomen EU-jäsenyys on ristiriidassa maamme perustuslain kanssa. Sen mukaanhan Suomi on itsenäinen ja ylin valta Suomessa kuuluu Suomen kansalle. EU-Suomessahan näin ei ole.

Lehtisen kysymys ”Miksi äänestäisin euroskeptistä demaria tai kepulaista, jos voin äänestää jyrkästi EU:ta vastustavaa Perussuomalaista?” sen sijaan menee metsään. Ensiksikin on muistettava perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien solmima vaaliliitto, joka tarkoittaa sitä, että äänestäjä ei tiedä, kumman puolueen ehdokasta hänen äänensä lopulta hyödyttää. Vaaliliitossa on varmasti mukana EU-kriittisiä ehdokkaita. Siinä saattaa olla jyrkästi EU:ta vastustaviakin, mutta tämän hetken tiedossa olevat tunnetuimmat tuon vaaliliiton ehdokkaat eivät ole ”Erotaan EU:sta” –linjalla. He ovat siis EU-jäsenyyden kriittisiä kannattajia.

Lehtinen mainitsee vain perussuomalaiset nykyisen politiikan vaihtoehtoina. Siinä hän toteuttaa sanomaansa ”ikävistä asioista ei haluta puhua”. EU-vaalissa on nimittäin mukana ainakin yksi puolue – Itsenäisyyspuolue - jonka ehdokkaat ovat varmasti ”Erotaan EU:sta” –linjalla.

Sopii toivoa, että Suomessa vähitellen päästään avoimeen julkiseen keskusteluun EU-jäsenyydestä ja sen vaihtoehdoista. Silloin mentäisiin myös kohti toimivampaa demokratiaa ja kestävämpiä yhteiskunnallisia ratkaisuja. Muuten, EU:sta voidaan erota eduskunnan enemmistöpäätöksellä.