Kohti tasapainoa

Valtiovarainministeri Katainen arveli muutama kuukausi sitten, että tarvittava Suomen talouden elvytyspaketin summa olisi 10-100 miljoonaa euroa. Katainen oli juuri valittu Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi.

Todellisuudessa edes nyttemmin päätetty tuhansien miljoonien eurojen elvytyspaketti ei tule auttamaan alussa olevan talousjärjestelmän kriisin korjaamisessa. Hallitus toistaa edellisen laman aikana tehdyt virheet siinä, että veronmaksajien velaksi otettavat miljardit eurot kohdistetaan rakenteisiin. Apua tarvitsevat kansalaiset ja pienyritykset jäävät taas maksajiksi.

Nyt valtaosa elvytysmiljardeista suunnataan suurille vientiyrityksille ja pankeille. Suuryrityksistä suurin osa on enemmistöltään ulkomaisessa omistuksessa. Sinne menee suurin osa elvytyksestäkin.

Kun koko kriisin syynä on jättimäinen velkakupla, voi helposti sanoa, ettei ongelmaa korjata uutta velkaa luomalla.

Vaikka uskottaisiin kulutusvetoiseen elvytykseen, ei pelkkä uuden rahan tarjonta riitä. Pitää olla pakote rahan käyttämiseen. Se pakote voi olla vain julkisen sektorin, siis valtion ja kuntien rahan käyttö.

Suomi on EU:n jäsenmaa ilman omaa rahaa ja talouspolitiikkaa.
Näin ollen mitään todellista mahdollisuutta omaehtoiseen
talouspolitiikkaan ja voimakkaaseen julkisen sektorin kautta
tapahtuvaan elvytykseen ei ole.

On todennäköistä, että hyvin erilaisista toimintakulttuureista ja talouksista muodostuva euroalue ajautuu pahenevaan kriisiin, joka hajottaa euron. Suomessa tulisi varautua oman rahan käyttöön ottoon jo ennen kuin on pakko.

Vähintä mitä nykyisessä tilanteessa tulisi tehdä, olisi avoin julkinen keskustelu kriisiytyvän talousjärjestelmän rakenteiden uusimisesta. Nyt pyritään jatkamaan samaa toimintaa, joka on kriisin aiheuttanut.

Tarvittavaa lisäaikaa talousjärjestelmän rakenteiden uusimiselle olisi saatavissa, jos nyt aloitettaisiin voimakas valtiovetoinen investointiohjelma, jolla Suomi siirrettäisiin käyttämään uusiutuvaa energiaa niin lämmityksessä, sähköntuotannossa kuin liikenteessäkin. On ilmeistä, että tähän tarvitaan omaa itsenäistä talous- ja rahapolitiikkaa ja omaa rahaa. Se saattaa olla käytössä pakon sanelemana viidessä vuodessa.