11. helmikuuta 2009

Puolustukseen keskittyminen tulisi halvemmaksi

Eduskunnan käsittelyyn tuleva turvallisuuspoliittinen selonteko lupaa puolustusmenoihin kahden prosentin vuosittaista korotusta v. 2011 lähtien. Korotus on tulossa inflaatiotarkistuksen lisäksi. On tuskin sattumaa, että esitys on yhteneväinen jumissa olevan EU:n perustuslain – nyttemmin ns. Lissabonin sopimuksen – määräyksen kanssa. Sen mukaan EU:n ”jäsenmaat sitoutuvat lisäämään sotilaallisia voimavarojaan”.

Tämä ainutlaatuinen määräys merkitsee sotilaallisen varustelun asettamista kaikkien muiden julkisten menojen edelle. Millään muulla verovaroilla ylläpidettävällä alalla ei ole vastaavaa jatkuvan lisärahan lupausta.

EU-Suomen puolustuspolitiikasta puhuminen on käsitteiden
väärentämistä, sillä Suomen lisääntyvät asemenot johtuvat
hyökkäysaseiden hankinnasta. Hornet-hävittäjien varustelu
Nato-kelpoisiksi maksaa lähivuosina 1500 miljoonaa euroa.

Horneteja Suomi on luvannut EU:n ”kriisinhallintaan”. Jokainen voi tykönään kuvitella, miten hävittäjäkoneilla hallitaan kriisejä. Kriisinhallinta onkin eräs kiertoilmaus sodankäynnille.

Suomen armeijan varustaminen vain puolustusaseilla tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin nykyinen varustautuminen. Mikä tärkeintä puolustukseen keskittyminen olisi myös Suomen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu.

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta tulisi keskittää YK-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin. EU- ja Nato-vetoisesta ”kriisinhallinnasta” tulisi vetäytyä.
Näin Suomi antaisi vähemmällä rahalla nykyistä suuremman myönteisen panoksen kansainväliseen yhteistyöhön.

0 kommenttia: